Kielimuodot
Virkakieli Meksikon
Aino Piehl
Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.
Selkeä kieli ja selkokieli
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Sananvalinta
EU-kieli puhutti Tieteiden talossa
Inkaliisa Vihonen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämä Vuosikymmen EU-suomea -seminaari kokosi toistasataa EU-kielestä kiinnostunutta 26. syyskuuta 2006. Tieteiden …
Virka- ja lakikieli
Ikkunat auki EU:hun
Inkaliisa Vihonen
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.
Kääntäminen ja tulkkaus
Suomella pärjää unionissakin
Inkaliisa Vihonen
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionissa käynnistyi heinäkuun alussa Suomen puolivuotisen vetovastuukauden teemojen esittelyllä Euroopan parlamentissa. Ilahduttava …
Kansalliskielet
Virasto leikkii kielellä
Salli Kankaanpää
Hallintolain 9. pykälässä säädetään hallinnon kielenkäytöstä: ”Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.” Kaikki monitulkintaisuus ei kuitenkaan ole vastoin lain henkeä, vaan hallinnonkin teksteissä voi joskus leikitellä kielellä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Selkeyttä vain” – EU-kieleen
Aino Piehl
Euroopan unionissa on viime vuosina ryhdytty useaankin hankkeeseen, joilla yritetään parantaa hallinnon kielenkäyttöä ja tehdä teksteistä kiinnostavampia ja ymmärrettävämpiä. Syynä on sekä halu tehostaa EU:n toimintaa että tarve saada suuret kansalaisjoukot suhtautumaan siihen entistä myönteisemmin.
Kääntäminen ja tulkkaus
Kansaneläke-etuus – politiikkaa pienillä sanoilla?
Ulla Tiililä
Yhdyssanat ovat tyypillisiä suomen kielelle, mutta kielenhuoltaja löytää teksteistä turhiakin yhdyssanoja tai yhdyssanojen osia. Suunnittelutoiminnan tilalle suositellaan pelkkää suunnittelua ja kodinhoitotoimintakin voisi olla pelkkää kodinhoitoa. Turhien yhdysosien karsiminen ei ole pelkkää kosmeettista korjailua, sen hoksaavat myös valveutuneet kielenkäyttäjät.
Virka- ja lakikieli
Kiiloja ja sokkeloita. Säädöskielen virke- ja lauserakenteen ongelmia
Asta Virtaniemi
Kielikellon viime numero oli kokonaan omistettu virkakielen huollolle. Jatkamme aiheen käsittelyä tässä ja ensi vuoden ensimmäisessä numerossa. Filosofian maisteri, oikeustieteen ylioppilas Asta Virtaniemi selvittelee seuraavassa vuoden 1989 säädöksissä havaitsemiaan kielen ongelmia.
Virka- ja lakikieli
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli