Kielimuodot
Kohti parempaa säädöskieltä
Salli Kankaanpää, Aino Piehl, Matti Räsänen
Lakikielen ymmärrettävyys on ollut julkisen keskustelun aiheena jo pitkään. Parhaiten lakien kuten muidenkin tekstien kieleen voi vaikuttaa, kun kielenhuollon näkemykset otetaan huomioon jo tekstin valmisteluvaiheessa.
Virka- ja lakikieli
Kotihoidon teksteillä monta tehtävää
Kati Karvinen
Kotihoito on kunnallista perushoivan ja -hoidon työtä, jonka avulla moni vanhus ja pitkäaikaissairas pystyy elämään kotonaan toimintakyvyn heiketessäkin. Tärkeä osa kotihoidon työtä on asiakaskäynneistä kirjoittaminen. Millaista on tekstien kieli?
Virka- ja lakikieli
Perusteellinen opas lainlaatijoille
Matti Räsänen
Professori Matti Niemivuo on kirjoittanut tähdellisen kirjan lain laatimisen muodoista. Kirja pyrkii vastaamaan siihen, millaisia …
Julkaisuja
Virkakieli Meksikon
Aino Piehl
Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.
Virka- ja lakikieli
Kertomuksia lapsista ja lasten määristä
Virastojen toimintakertomusten muutoksia
Essi Lehtinen
Vanhoista sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksista voi löytää mielenkiintoista virkakieltä, jossa toimijoina ovat ihmiset. Siinä, missä ennen kerrottiin ”köyhistä ja orvoista lapsista”, kerrotaan nykyisin ”huostassa olevien lasten kokonaismäärästä”.
Virka- ja lakikieli
Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta?
Salla Niemi
Laadusta puhutaan monenlaisissa yhteyksissä. On laatutyötä, laadunarviointia, laatujohtamista, laatustrategioita ja laatupalkintoja. Laatua arvioidaan, valvotaan, tarkkaillaan ja parannetaan. Mistä nämä laatu-sanat ovat tulleet kieleen, ja mistä ne kertovat?
Virka- ja lakikieli
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
EU-kieli puhutti Tieteiden talossa
Inkaliisa Vihonen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen järjestämä Vuosikymmen EU-suomea -seminaari kokosi toistasataa EU-kielestä kiinnostunutta 26. syyskuuta 2006. Tieteiden …
Virka- ja lakikieli
Ikkunat auki EU:hun
Inkaliisa Vihonen
Suomen liittymisestä Euroopan unioniin on ehtinyt vierähtää jo runsas vuosikymmen. EU-kielen parissa työskennelleet kertovat, millaisia vaikutuksia jäsenyys on tuonut mukanaan.
Kääntäminen ja tulkkaus
Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?
Aino Piehl
EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?
Virka- ja lakikieli