Toukokuussa 2010 julkaistiin kielipoliittisesti tärkeä uutinen: eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen oli vastauksenaan yksittäisen ihmisen kanteluun todennut, että sairaalan yksikölle annettu nimi Stroke Unit ei ole kielellisiä oikeuksia eikä hyvää hallintoa koskevan sääntelyn mukainen1. Viranomaisen toimintayksikön nimityksenä pelkkä englanninkielinen nimi on perustuslain, kielilain ja hallintolain vastainen. Oikeusasiamiehen päätös on ennakkotapaus, johon myöhemmin voidaan vedota.

Oikeusasiamies pyysi asiasta selvityksen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ja lausunnon oikeusministeriöstä. Päätöksessään hän toteaa, että vaikka tässä on kyse vain yhdestä nimestä, kysymyksellä viranomaisten nimissä käytettävästä kielestä on kuitenkin yleistä ja periaatteellista merkitystä. Se, millaisia nimiä viranomaiset toimintayksiköilleen antavat, ei ole vähämerkityksinen asia.

Perustuslain ja kielilain mukaan valtion viralliset kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Perustuslaki turvaa kielelliset oikeudet, ja kielilain mukaan viranomaisten tulee toiminnassaan vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistää molempien kansalliskielten käyttöä. Kielilakia on sovellettava muun muassa valtion ja kuntien viranomaisissa. Näiden viranomaisten ja liikelaitosten on itse osoitettava yleisölle käyttävänsä virka-alueen mukaista kieltä. Siksi on kielilain vastaista käyttää pelkästään englanninkielistä nimeä yleisölle suunnatussa tiedottamisessa, kuten opasteissa, verkkosivuilla ja  postiosoitteessa.

Hallintolaissa puolestaan säädetään tarkemmin hyvän hallinnon perusteista ja menettelystä. Sen mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Koska myös nimet kuuluvat kieleen, on viranomaisen nimenkin  oltava selkeä ja ymmärrettävä.

Viranomainen ei ole olemassa itseään vaan asiakkaitaan varten. Viranomaisen on oltava helposti tavoitettavissa, jotta kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet toteutuvat. Siksi julkisen viranomaisen on nimelläänkin otettava huomioon tärkein asiakaskuntansa eli oman maan kansalaiset, joiden on tärkeää ymmärtää, mikä on viraston toimiala. Myös tuottavuus ja tehokkuus paranevat, kun asiat ohjautuvat sujuvasti oikeisiin paikkoihin. Nimi on avain ja etiketti, josta päätellään palvelun sisältö.

On paljon esimerkkejä kansalaisia koskevia päätöksiä tekevistä virastoista sekä julkisista palveluista, joiden nimistä ei voi päätellä tehtävän sisältöä. Tällaisia  ovat muun muassa Carea (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä), Destia (ent. Tieliikelaitos), Evira  (Elintarviketurvallisuusvirasto), Fimea (= Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus, entinen Lääkelaitos), Hyria (Hyvinkään–Riihimäen oppisopimuskeskus), Itella (ent. Suomen posti), Palkeet (= Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus), Trafi (= Liikenteen turvallisuusvirasto), Acuta (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensiapu ja päivystys) ja Coxa (Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tekonivelsairaala).

Vaikeaselkoisten nimien taustaa joudutaankin julkisessa viestinnässä selittämään seuraavaan tapaan: ”Fimean eli entisen Lääkelaitoksen mukaan tämä hermopäätteitä lamauttava myrkky …” (HS 11.5.2010),  ”Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tuoreesta selvityksestä …” (HS 24.6.2010), ”Suomen elintarvikeviraston Eviran perjantaina Venäjälle …” (HS 18.8.2010).  Esimerkiksi valtiollisen postiyrityksen (Itella Oyj) löytää helpommin nimillään muista maista kuin Suomesta. Kun Virossa on Eesti Post,  Saksassa Deutsche Post, Ruotsissa ja Tanskassa Posten Norden (Ruotsin Posten ja Tanskan Post Danmark yhdistyneet), voisi Suomessakin olla selvästi ja ymmärrettävästi Suomen posti.

Nimen kielet ja lyhenteet

Julkisten viranomaisten ja julkisten  palvelujen tuottajien nimet on muodostettava suomeksi ja ruotsiksi ja tarvittaessa myös saameksi niin, että ne sisällöltään vastaavat toisiaan. Jos sen lisäksi tarvitaan vieraskielisiä nimiä, ne voi muodostaa erikseen kääntämällä omakielisistä nimistä. Kansainvälisiä tarpeita varten oman maan suomen- ja ruotsinkielisistä nimistä voi muodostaa erikielisiä käännöksiä, joiden perusteella kansainväliset toimijat löytävät helposti asianomaisen viraston tai laitoksen.

Kun nimen sisältö viittaa toimialaan, alan ammattilaiset löytävät kollegansa helposti myös muista maista. Esimerkiksi Suomen Maanmittauslaitos – Landmäteriverket – National Land Survey of Finland on helppo tunnistaa nimeltään kaikkialla. Meidän maa- ja metsätalousministeriötämme vastaavien ministeriöiden nimet ovat selkeitä myös muissa Pohjoismaissa: Ruotsissa ytimekkäästi Jordbruksdepartementet, Norjassa Landbruks- og matdepartementet, Tanskassa Ministeriet for Fødevarer, Landbrug og Fiskeri. Hyvä on muistaa sekin, ettei nimeen tarvitse sisällyttää koko toimialaa, ydintoiminnan ilmaiseminen riittää. Esimerkiksi nimi Tullilaitos kattaa hyvin toimialaan kuuluvat erilaiset palvelu- ja lainvalvontatehtävät.

Myös lyhenteen on oltava sellainen, että siitä pystyy päättelemään viranomaisen nimen. Suomenkielisen nimen lyhenne muodostetaan luonnollisesti suomenkielisestä nimestä. Kielellisen ymmärrettävyyden vuoksi lyhenteet on muodostettava kustakin kielestä erikseen jokaisen kielen omaa käyttöä varten.

Esimerkiksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lyhenne on suomen kielessä ELY, mutta ruotsiksi NTM, nimestä närings-, trafik- och miljöcentralen. Suomenkielisestä nimestä muodostettua lyhennettä (esim. Rikosseuraamuslaitoksen lyhenne RISE; Palkeet, Valvira, VR-Group Ab) ei siis pidä tarjota ruotsin ja saamen kieliin eikä sellaista tehdä  suomeen englannin kielestäkään (vrt. Fimea eli Finnish Medicines Agency).

Oikeinkirjoitus ja logot

Jotta viranomaisten nimien kirjoittaminen olisi mahdollisimman ongelmatonta, nimissä on noudatettava vakiintuneita oikeinkirjoitusnormeja. Suomen kielen lautakunta on antanut vuonna 2000 suosituksen yritysnimien oikeinkirjoituksesta, ja tätä suositusta voi soveltaa myös viranomaisten ja muiden julkisten palvelujen tuottajien nimien kirjoittamiseen. (Ks. Kielikello 2/2001: Yritysnimien oikeinkirjoitus.)

Viranomaisen on otettava huomioon kielen selkeys ja sanojen oikeinkirjoitus myös logoissaan. Käyttäjää ei palvele, jos graafiset kirjoitusasut poikkeavat yleiskielen mukaisesta kirjoitustavasta (vrt. TraFi ja häiritsevästi tavutettu Liik-enne-vira-sto).

Nimet ovat osa kieltä. Hyvään ja selkeään virkakieleen kuuluvat myös nimet, niiden valinta, suunnittelu, paikantavuus ja kielellinen korrektius nimen taivutusta myöten. Nimi on muodostettava kieleltään, sisällöltään ja rakenteeltaan sellaiseksi, että käyttäjä tunnistaa nimen julkisen viranomaisen nimeksi ja osaa erottaa sen kaupallisten liikeyritysten nimistä.

Seuraavassa vielä kootusti keskeiset ydinasiat julkisten palvelujen nimiä suunnitteleville viranomaisille ja nimistä päättäville.

Hyvä nimi on helppo muistaa, ymmärtää, kirjoittaa ja lausua

Huoneentaulu viranomaisten ja julkisten palvelujen tuottajien nimien suunnittelua varten

  1. Muista, että perustuslain ja kielilain mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Saamen kielilain mukaan viranomaisten on yleisölle suunnatussa tiedottamisessa käytettävä myös saamen kieltä saamelaisten kotiseutualueella. Kielilait koskevat myös nimiä: viranomaisten ja julkisten palvelujen tuottajien nimet on muodostettava suomeksi, ruotsiksi ja tarvittaessa myös saameksi. Muita kieliä voi käyttää vain kansalliskielten ohella.
  2. Muista, että perustuslain edellyttämään hyvän hallinnon mukaiseen hyvään palveluun kuuluu kielellinen ymmärrettävyys, nimiä myöten.
  3. Muista, että hallintolain edellyttämään asianmukaiseen palveluun, neuvontaan ja ymmärrettävään kieleen sisältyvät myös nimet.
  4. Muista, että viranomaisen nimi ja hallintoalueen nimi muodostetaan yhtä aikaa eri kielet huomioon ottaen niin, että nimistä tulee luontevia kaikilla kielillä.
  5. Muista, että hallintoalueiden nimien on oltava paikantavia, ymmärrettäviä ja kielellisesti korrekteja. Jos käytät nimessä perinteistä paikannimeä, tarkista, että se sopii alueeseen.
  6. Varmista, että nimet sopivat myös niille, jotka niitä tarvitsevat ja joille palvelu on suunnattu. Kysy käyttäjiltä ja asukkailta!
  7. Jos käyttöön tarvitaan vieraskielisiä (englannin, saksan, venäjän, ranskan jne. mukaisia) nimiä, ne käännetään erikseen. Vieraita nimiä käytetään vain yhteyksissä, joissa kommunikoidaan kyseisellä kielellä.
  8. Mahdollinen nimen lyhenne muodostetaan jokaista kieltä varten erikseen, kunkin kielen mukaisesta omasta nimestä.
  9. Varmista, että nimien suunnittelusta huolehtii työryhmä, jossa on mukana kielen ja nimistön asiantuntijoita.
  10. Valtakunnallisissa ja kiistanalaisissa kysymyksissä pyydä lausunto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta.

1Eduskunnan oikeusasiamiehen päätös on nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa www.oikeusasiamies.fi(avautuu uuteen ikkunaan, siirryt toiseen palveluun) (> hae ratkaisuja > Stroke Unit).  Sanan stroke merkityksestä ks. sivua 39.