3/2010
Asiaa koskien, toimenpiteitä edellyttäen
Annastiina Viertiö
Häntä heiluen, pää keikkuen -tyyppisiin rakenteisiin sisältyvää en-loppuista verbimuotoa kutsutaan toisen infinitiivin instruktiiviksi. Se on …
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Ekspatti?
Riitta Eronen
Kysymys: Mikä on sanojen ekspatriaatti, ekspatriootti ja ekspatti suhde? Viimeksi mainittu sana on esiintynyt lehtijutussa, …
Kysyttyä
Ensimmäinen kielilautakunta
Taru Kolehmainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Kieli yhteiskunnassa
Etsi ja korjaa: Täplärapujen istutuksesta tutkintapyyntö Kainuussa
Seuraavaan uutistekstiin on Kielikellon toimituksessa tehty joukko virheitä. Millaista paranneltavaa löydät tekstistä?
Kielivoimistelua
Fimeasta Stroke Unitiin
julkisten palvelujen nimet
Sirkka Paikkala
Viranomaisten nimet ovat viime vuosina muuttuneet nopeaan tahtiin. Yritysnimien mallin mukaan pyritään nyt ”dynaamisuuteen” ja ”nykyaikaisuuteen” käyttämällä englantia tai jonkinlaista sekakieltä. Tavaksi ovat tulleet myös vaikeaselkoiset lyhenteet.
Hallinnon nimet
Huilata
Katriina Martikainen-Lauttamus
Kielikellon numerossa 2/2010 (ks. Lue myös) Kirsti Aapala pohdiskeli kiinnostavassa artikkelissaan huilata-sanan täysin vastakkaisilta vaikuttavia …
Kieli yhteiskunnassa
Kieli- ja viestintätaidot korostuvat työelämässä
Anu Sajavaara
Kieli- ja viestintätaidoista on tullut olennainen osa ammattitaitoa alalla kuin alalla. Työntekijältä edellytetään oman äidinkielen joustavaa hallintaa sekä monipuolista vieraiden kielten taitoa. Pelkkä englanti ei useimmiten enää riitä.
Kieli ja työelämä
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan
Vuonna 2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että se on vihdoin vietävä myös käytäntöön. Virkakielen selkeyttäminen on saatava poliittisen päätöksenteon asiaksi.
Yleiskieli ja puhekieli
Kuka kehtaa mitäkin
Pauliina Peltokorpi
Tällä palstalla esitellään sellaisia murteiden ja nimistön ilmiöitä, jotka asettuvat melko tarkkarajaisille alueille Suomen murrekartalla. Levikkikartat ovat syntyneet Suomen murteiden sanakirjan toimitustyössä.
Kielimuodot
Kyllä käärmekin masentuu
Pauliina Peltokorpi
Kun vihtiläinen löi käärmettä kepillä, hän totesi, että kyllä pahus masennui. Millainen on masentunut käärme?
Sanojen taustaa