Kielimuodot
Selkokieltä Yleisradiossa 30 vuotta
Roni Lumerto, Aurora Salmi
Suuri joukko Suomessa asuvia ihmisiä tarvitsee selkokieltä. Suomenkielisen selkosisällön suurin tuottaja on Yleisradio. Ylen selkokielitoiminta käynnistyi 30 vuotta sitten, kun Suomi ja suomalaisuus alkoivat maailmanpoliittisen muutoksen myötä herättää uudenlaista kiinnostusta maailmalla.
Selkeä kieli ja selkokieli
A. V. Koskimies kirjasuomen sanaston kokoajana
Petri Lauerma
Arvostettuna opettajana koko työuransa toiminut A. V. Koskimies (alkuaan Forsman, 1856–1929) tuli tunnetuksi nimistöntutkijana, kirjallisuusantologioiden laatijana ja runoilijana. Koskimies kokosi myös laajan aineiston suomen kielen sanastosta. Täydellisenä tämä kokoelma ei valitettavasti ole säilynyt.
Vanha kirjakieli
Navakka vene tuulessa
Riikka Tervonen
Tutulla sääadjektiivilla navakka on murteissa lukuisia merkityksiä.
Murteet ja slangi
Nettain kaulassa
Heikki Hurtta
Etelä- ja Keski-Pohjanmaan murteiden sanastoon kuuluvat muun muassa semmoiset muualla enimmäkseen tuntemattomat sanat kuin nettain, keeki ja mukirenssi. Mikä näitä sanoja yhdistää ja mikä on näiden ensi kuulemalta kummallisilta tuntuvien sanojen selitys?
Murteet ja slangi
Muotokirjoa yleiskielisiksi tarkoitetuissa teksteissä
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Usein kuulee väitettävän, että valtakunnan ykkösuutisoijienkin teksteissä on monenlaisia yleiskielen suositusten vastaisia piirteitä. Milloin on väärää persoonaa, milloin väärää lukua tai sijamuotoa. Johtuvatko poikkeamat vain puhekielestä? Eikö yleiskieltä enää opita? Pitäisikö normeja väljentää?
Yleiskieli ja puhekieli
Nuin se menee!
Heikki Hurtta
Kysymys Missä päin Suomea sanotaan nuin eikä noin? Vastaus Nuin on levikiltään suomen murteissa itäinen ja …
Murteet ja slangi
Monikielisyydessä kiinni
eurosuomen taival Euroopan unionissa
Inkaliisa Vihonen
Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, alkoi mittakaavaltaan valtava työ lainsäädännön kääntämiseksi suomen kielelle. Säädöskielen vanhat perinteet ja koukeroiset rakenteet tuottivat hankaluuksia, mutta vuosien mittaan tekstit ovat hioutuneet ja kääntäjien apuneuvot kehittyneet. Lähes alusta lähtien EU-suomen kehittäjien apuna on ollut myös EU-kielenhuoltaja.
Virka- ja lakikieli
Säädöskieli – mahdotonta ymmärtää?
Eeva Attila
Lainsäädäntö muodostaa yhteiskunnan toiminnan perustan, ja lait ovat kokonaisuudessaan kieltä. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ne on kirjoitettu. Säädöskielestä kannattaakin olla kiinnostunut.
Virka- ja lakikieli
Neljännesvuosisata EU-kielenhuoltoa
Erkka Vuorinen, Kaija Rinta
Kotimaisten kielten keskuksen EU-kielenhuoltaja aloitti tehtävässään vuonna 1998 ja on siitä lähtien levittänyt hyvän virkakielen sanomaa EU-kääntäjille ja -tulkeille. EU:n tekstinlaadinnan tiukoissa raameissakin opastusta on kuunneltu tarkalla korvalla, ja EU:n suomen kielen yksiköt toivovat kielenhuoltosuhteelle jatkoa.
Virka- ja lakikieli
Rengin pitää karkaamahan
nesessiivirakenteen vaihtelua vanhassa kirjasuomessa
Elina Heikkilä
Nykysuomalaisen korvaan verbirakenne pitää tekemän kuulostaa perin juhlavalta ja vanhanaikaiselta. Sen sijaan käytämme mieluummin rakennetta pitää tehdä. Vanhassa kirjasuomessa on ollut vielä kolmaskin vaihtoehto: pitää tekemään.
Vanha kirjakieli
