Siirry sisältöön

Kielimuodot

”Kaikenlaisia sätöksiä”
Sätös-nimen taustaa

Marjatta Palander

Sätös-paikannimiä on vain kahden kunnan alueella, mutta sana on tunnettu laajemminkin Itä-Suomessa.

Paikannimet

Outokummun Sätöskosken putouksen alapuolella oleva kivikasauma, josta on syntynyt pieni saari.

Horsma, pientareiden purppuroija

Kirsti Aapala

Palokukkanen, tulihormu, häränhäntä – tienvarsien ja hakkuuaukioiden näyttävällä kasvilla on murteissa monta nimeä.

Murteet ja slangi

Kukkivia horsmia hylätyn talon pihapiirissä.

Oikeen tuhti pappi ja häjyn näkööne

Minna Salonen

Entisajan kyläyhteisöissä pappi on ollut huomattava hahmo. Suomen murteiden sana-arkiston tiedot pappi-sanasta ja papin-alkuisista yhdyssanoista kertovat omaa tarinaansa siitä, millaista seurakuntalaisten ja papin yhteiselo on ollut ja millaisia mielikuvia ammattiin on liitetty.

Murteet ja slangi

Suomen historiallinen kuvasto -sarjan opetustaulu "Piispa Gezeliuksen kinkerit". Iso tupa, jossa pappi pitää kinkereitä. Piispa istuu kunniapaikalla taaempana.

Navetan parsia ja puheenparsia

Silja Pirkola

Parsi-sanan merkitykset yleiskielessä liittyvät riiheen ja toisaalta navettaan. Lisäksi parsi tunnetaan joidenkin yhdyssanojen jälkiosana. Suomen murteissa sanalla on myös sellaisia merkityksiä, joita ei esiinny yleiskielessä.

Murteet ja slangi

Piirros, jossa on kaksi naishahmoa, toinen kuvattuna edestä, toinen sivulta. Taustalla puita, pensaita, kivikkoa ja vesistö. Kuvan alareunassa on teksti "Naisten vaatteen parsi Jääskessä".

Karjankutsut – eläinten kanssa käytetty kielimuoto

Anni Jääskeläinen

Karjankutsuja on perinteisesti pidetty kansanmusiikin alaan kuuluvana ilmiönä, onhan näille ”huikkauksille” ominaista melodisuus. Karjankutsuja voidaan kuitenkin tarkastella myös kielenkäytön tapana, kielimuotona, jota käytetään vain määrätilanteissa. Erikoisen tästä kielimuodosta tekee se, että sitä käytetään ihmisen ja toislajisen välisessä viestinnässä.

Kielimuodot

Mustavalkoinen kuva, jossa karjapaimen kulkee hiekkatietä lehmälauman kanssa. Taustalla maalaistalo ja metsää.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.

Pan ny ottajen
panna-verbi murteissa

Minna Salonen

Suomen murteiden sana-arkistossa on tuhansia tietoja panna-verbistä. Niiden joukosta löytyy sekä yleiskieleenkin kuuluvia että lähinnä vain murteissa tunnettuja sanan käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Kahvipöytä puutarhassa. Pöydällä on kahvikuppi, pulla, pikkuleipiä, sokerinpaloja ja maljakko, jossa on ruusuja. Lisäksi pöydän vieressä on ruusupensas.

Maineen maininkeja

Kirsti Aapala

Sanojen kehityskulut ja lainautumisreitit kielestä toiseen voivat olla polveilevia. Esimerkiksi sanoista mainos, maine ja maininki ei päältä päin katsoen tulisi mieleen, että niillä on yhteiset juuret.

Murteet ja slangi

Tyyni meri ja puolipilvinen taivas. Etualalla pari pitkää aaltoa ja vähän kuohua.

Jopas tulit, sano Kukkola käkee

Nina Kamppi

Murteiden ja yleiskielen erot eivät ilmene vain sanastossa ja sanojen muodoissa, vaan sanaa laajempienkin kokonaisuuksien muodostamisessa on vaihtelua. Esimerkiksi kun yleiskielessä puhutaan lapsille tai lapsista, murteissa on voitu puhua lapsia.

Murteet ja slangi

Käki männyn oksalla, taustalla sinitaivas.

Monenlaisia madonlakkeja

Heikki Hurtta

Kysymys Mikä on madonlakki? Vastaus Madonlakit ovat sieniä. Madonlakki ei ole minkään yksittäisen sienilajin nimitys, …

Murteet ja slangi

Metsää kuvattuna maan tasalta, etualalla yksi sieni.