Kielimuodot
”Eikähän se Matti aevan kampela ollu”
kampela murteissa
Hanna Liimatainen
Murteissa kampelaksi on vanhastaan voitu luonnehtia niin rekeä kuin hiihtäjääkin. Kuten voi arvata, ei tällaisissa tapauksissa kyse ole kalan nimityksestä. Millaisia merkityksiä kampela-sanalla siis on suomen murteissa?
Murteet ja slangi
Muistetaan muikkuja
Kirsti Aapala
Muikku on tärkeä ja arvostettu ruokakala, jolle on aikojen kuluessa kehittynyt useita eri nimityksiä. Järvien ja meren lisäksi muikeita muikkuja voi löytää myös kuivalta maalta.
Murteet ja slangi
Ruoto emättimessä
sanojen ja merkitysten taivalta
Nina Kamppi
Sana emä tarkoittaa murteissa äitiä, mutta sille on lisäksi kehittynyt runsaasti myös muita merkityksiä. Samakantaisia johdoksiakin on paljon, kuten emakko, emäntä ja emätin. Murteissa ja nykykielessä viimeksi mainitulla sanalla ei kuitenkaan viitata samaan anatomiseen kohteeseen.
Murteet ja slangi
Helsingin slangin sanakirjo yleiskielen sanojen suunnasta
Klaus Laalo
Kielentutkija Jeongdo Kim kiinnostui Helsingin slangista tehdessään Suomessa väitöskirjaansa. Kun hän tutustui professori Heikki Paunoseen, …
Julkaisuja
Älä noin hassumaisia puhu!
Heikki Hurtta
Yleiskielessä ovat tavallisia varsinkin substantiiveista muodostetut mainen-, mäinen-loppuiset adjektiivit, kuten kaavamainen, sienimäinen. Eräissä murteissa näitä johdoksia muodostetaan yleisesti myös adjektiiveista.
Murteet ja slangi
Murteet suomalaisessa Youtubessa
Anna Sundqvist
Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa?
Murteet ja slangi
”Talo on hirsistä näyttää tehty”
murteiden erikoisia verbirakenteita
Nina Kamppi
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Pitska ja pitsku
Anna Ryödi
Kysymys Eräässä lehdessä julkaistussa ”Evakko–suomi-sanakirjassa” tulitikkua merkitsevän pitska-sanan monikkomuodoksi on annettu sana pitskut. Pitska on …
Sanojen taustaa
Stadin slangin monikielinen tausta
Ulla-Maija Forsberg
Monille on tuttua, että Stadin slangissa on runsaasti lainoja ruotsista ja venäjästä. Slangisanojen lähteitä pitää kuitenkin etsiä paljon laajemmalta alalta, myös murteista ja jopa salakielistä. Sanastossa näkyvätkin niin historian vaiheet, ihmisten välinen kanssakäyminen kuin kielenkäyttäjien loputon kekseliäisyys.
Murteet ja slangi
Poimimisesta päästäiseen
Minna Salonen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Murteet ja slangi
