Kielimuodot
Murteet suomalaisessa Youtubessa
Anna Sundqvist
Suomalainen puhekieli yhtenäistyy, ja moni on huolissaan murteiden tasoittumisesta. Sosiaalisen median kentällä murteet kuitenkin näkyvät ja kuuluvat, joskaan eivät aivan samalla tavoin kuin perinteisissä medioissa. Millaisia tehtäviä murteilla on videopalvelu Youtubessa?
Murteet ja slangi
”Talo on hirsistä näyttää tehty”
murteiden erikoisia verbirakenteita
Nina Kamppi
Kielenkäyttäjällä on monenlaisia keinoja ilmaista suhtautumistaan lausumansa sisältöön, esimerkiksi siihen, pitääkö hän sitä varmana tai mahdollisena ja perustuuko väite kuulopuheeseen tai itse havaittuun. Aistihavaintoihin perustuvia väittämiä voidaan ilmaista muun muassa verbeillä kuulua, näkyä ja näyttää, joilla on murteissa mielenkiintoisia, yleiskielestä poikkeavia käyttötapoja.
Murteet ja slangi
Pitska ja pitsku
Anna Ryödi
Kysymys Eräässä lehdessä julkaistussa ”Evakko–suomi-sanakirjassa” tulitikkua merkitsevän pitska-sanan monikkomuodoksi on annettu sana pitskut. Pitska on …
Sanojen taustaa
Stadin slangin monikielinen tausta
Ulla-Maija Forsberg
Monille on tuttua, että Stadin slangissa on runsaasti lainoja ruotsista ja venäjästä. Slangisanojen lähteitä pitää kuitenkin etsiä paljon laajemmalta alalta, myös murteista ja jopa salakielistä. Sanastossa näkyvätkin niin historian vaiheet, ihmisten välinen kanssakäyminen kuin kielenkäyttäjien loputon kekseliäisyys.
Murteet ja slangi
Poimimisesta päästäiseen
Minna Salonen
Yleiskielessä ja murteissa marjoja tai sieniä poimitaan, kerätään ja noukitaankin, mutta lisäksi tätä näppäriä sormia vaativaa toimintaa kuvataan murteissa monilla muillakin ilmauksilla. Merkityksen kuvallistumisen kautta päästään lopulta luonnehtimaan niin pitkäkuonoista päästäistä kuin ihmisen nenän asentoja.
Murteet ja slangi
Koira hulmakehtelee, ukkonen jyräkehtelee
Riikka Tervonen
Pohjois-Savon ja lähialueiden murteissa esiintyy hirnakehdella-, jyräkehdellä-, kolakehdella-tyyppisiä verbejä, joiden vartalo koostuu useasta verbijohtimesta. Kaikilla osasilla on oma merkitysvivahteensa.
Murteet ja slangi
Maakuntasateita hyvinvointialueille
Kirsti Aapala
Ilmastonmuutoksen näkyvimpiä merkkejä ovat lisääntyvät ja aiempaa rajummat sateet. Moisia säitä ei ole ennenkään kaipailtu, mutta sateen hyöty on kyllä myös tunnustettu. Murteissa erilaisten sateiden nimityksistä ei ole pulaa. Minne ovatkaan osuneet vaikkapa maakuntasateet?
Murteet ja slangi
Kaikenlaista nostamista
Minna Salonen
Suomen murteiden sana-arkisto on aarreaitta, jonka miljoonat tiedot murresanojen merkityksistä ja käytöstä kertovat osin jo kadonneesta maailmasta. Nykykielessä aivan tavallisilla sanoilla on voinut olla murteissa monenlaista kansan elämää, tapoja ja uskomuksia kuvastavaa käyttöä.
Murteet ja slangi
Lentsu ja muut läänintaudit
Anna Ryödi
Vieraasta kielestä lainattua taudinnimeä ei helposti tule yhdistäneeksi sen taustalla oleviin kansanomaisiin uskomuksiin. Asiaa lähemmin tarkastellessa kuitenkin huomaa, että latinalaisperäinen influenssa ei ole taustaltaan sen tieteellisempi kuin suomalainen karannainenkaan.
Murteet ja slangi
Keuhkot kurkussa
Tarja Korhonen
Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.
Murteet ja slangi
