Siirry sisältöön

Kielimuodot

Keuhkot kurkussa

Tarja Korhonen

Nykykielessä kurkkuun hyppää yleensä sydän, mutta kansankielessä myös keuhkot voivat vaihtaa paikkaa. Keuhkoihin liittyy paljon sanontoja, ja sanalla on myös paljon erilaisia murremuotoja. Paikoin käytössä on tyystin eri sanakin, tävyt.

Murteet ja slangi

Heti lemmessä

Heikki Hurtta

Myös kansan keskuudessa on puhuttu lempeistä tunteista. Lempi-sanalla on murteissa kuitenkin yleiskielestä poikkeavia merkityksiä ja käyttötapoja.

Murteet ja slangi

Slanginimet Hesa ja Stadi Suomi24-keskusteluissa
korpusonomastinen kurkistus

Terhi Ainiala, Jarmo Harri Jantunen

Nimet Hesa ja Stadi mielletään melko latautuneiksi, ja niihin liitetään paljon mielikuvia. Monilla on myös käsitys siitä, ketkä näitä nimiä käyttävät. Mutta millaisia ovat näihin slanginimiin liittyvät keskustelut todellisuudessa? Kurkistus Suomen suosituimmalle keskustelupalstalle paljastaa, mistä puhutaan silloin, kun Helsingistä puhutaan slanginimillä.

Tunteet ja asenteet

Katoavatko konttorit?

Kirsti Aapala

Oltiinkohan eteläsavolaisella Hirvensalmella takavuosina tavallista vapaamielisempiä, kun emäntä lupasi janoiselle kävijälle hakea putelin konttoorista? Entä mitä oli tapahtunut Etelä-Pohjanmaalla, kun kurikkalainen valitteli, kuinka tanttu eli leninki on niin pahoon menny ryppyhyn tuola kontuuris?

Murteet ja slangi

Naruista asiaa

Minna Salonen

Yleiskielisen naru-sanan lisäksi suomen murteissa on kaksi muuta eri alkuperää olevaa narua. Mitä muodikasta onkaan ollut kengän narussa ja miksi ranteessa olevaa narua on ollut tarpeen hakata kirveellä?

Murteet ja slangi

Jälleen mosat tetsaavat

Tuulia Sinervo

Asepalvelusaika tietää tuoreille varusmiehille paljon uutta ihmeteltävää ‒ jopa oman erikoistuneen slanginsa. Oheiseen listaan on kerätty joitakin kultaisen 80-luvun helmiä ja nykypäivän nasautuksia, joilla voit testata, ymmärrätkö ”inttiä”.

Kielivoimistelua

Häätyykö olla kotuksessa yötä?

Nina Kamppi

Pakkoa tai velvollisuutta voidaan ilmaista eri tavoin, mm. verbeillä täytyä ja pitää. Eräissä murteissa tunnetaan myös samaa tarkoittava verbi häätyä.

Murteet ja slangi

Lähärettihin kihiloolle

Riikka Tervonen

Pohjalais- ja savolaismurteissa sekä niiden lähialueilla voi kuulla sellaisia sanojen ääntämyksiä kuin "talavi", "kolome". Kyse on ääntämistä helpottavista siirtymävokaaleista eli svaavokaaleista. Eräissä yhteyksissä svaavokaalit ovat erityisen poh(o)jalaisia.

Murteet ja slangi

Meidän lapset ja naapurin kakarat

Kirsti Aapala

Tenava, ipana, kersa, kläppi, nassikka – niin suomen murteissa kuin yleiskielessäkin on lukematon määrä synonyymin luonteisia nimityksiä lapselle. Varsinkaan murteissa nimitykset eivät aina ole olleet merkitykseltään myönteisiä.

Murteet ja slangi

Onks kellään Laraa myirä?
myymisen monet muodot

Minna Salonen

Yleiskielessä käytetään yleensä verbiä myydä, jonka taivutusmuotoja ovat myy ja myi. Murteissa myydä-verbillä on myös …

Murteet ja slangi