Kieli yhteiskunnassa
Saamenkieliset paikannimet Suomessa
Kaarina Vuolab-Lohi
Suomessa puhutaan kolmea kaikkiaan yhdeksästä saamen kielestä. Saamelaisalueella paikannimet voivat kartoissa olla jopa neljällä eri kielellä.
Paikannimet
Kapulakieltä ja lampaanlatinaa
Taru Kolehmainen
Kapulakieli tarkoittaa etenkin vaikeaselkoista virkakieltä, mutta sillä on ollut muitakin merkityksiä. Milloin kapulakieli-sana on tullut kieleen? Entä miksi sanassa on juuri kapula?
Sanat
Suomen kaksi viittomakieltä
Leena Savolainen
Viittomakieli on yksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkittavista vähemmistökielistä. Suomessa käytetään kahta eri viittomakieltä, suomalaista ja suomenruotsalaista. Jälkimmäinen on kuitenkin vahvasti uhanalainen.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mittuine on sinun muamankieli?
Leena Joki
Monille suomalaisille on uutta, että yksi Suomen vähemmistökielistä on karjala.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Nominatiivi vai genetiivi yhdyssanan alussa?
Taru Kolehmainen
Vaikeimpia kysymyksiä läpi kielenhuollon historian on ollut yhdyssanan alkuosan eli määriteosan sijamuoto: milloin se on nominatiivissa (tekijäoikeus), milloin taas genetiivissä (tekijänoikeus)? Asiasta on jopa käyty ns. kielioppaiden sotaa.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Hai-tervehdyskö romanikieltä?
Kimmo Granqvist
Niin sanotulla valtaväestöllä on varsin vähän tietoa Suomen romanikielestä. Esimerkiksi tervehdys ”hai” ei kuulu nykyiseen Suomen romanikieleen.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Teitittelyn pitkä historia
Taru Kolehmainen
Toista ihmistä voi puhutella sinutellen, teititellen tai, niin kuin aikanaan on tehty, kolmatta persoonaa käyttäen. Puhuttelu ei ole aina ennenkään ollut vain lauseopillinen vaan myös yhteiskunnallinen kysymys.
Kieli käytössä
Oikeakielisyyttä ja kielenhuoltoa
Taru Kolehmainen
Sana kielenhuolto alkoi vakiintua käyttöön vasta 1950-luvulta alkaen. Sitä edelsivät sanat oikeakielisyys, kielenpuhdistus ja kielenvaalinta. Termien historia kertoo myös toiminnan sisällön vähittäisestä muuttumisesta.
Kieli yhteiskunnassa
Allan Saratien unohdettu kieliopas
Taru Kolehmainen
Kielenkäytön oppaita kaivattiin jo 1800-luvulla vakiintumassa olleen kirjakielen käytön avuksi. Oppaita julkaistiinkin sitten peräjälkeen kaksi: Knut Cannelinin ja Allan Saratien oppaat. Näistä Saratien teos on jäänyt melko tuntemattomaksi.
Kieli yhteiskunnassa
Ensimmäinen kielilautakunta
Taru Kolehmainen
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta (1868–1873) on ensimmäinen organisaatio, jossa tehtiin kielenkäyttöä koskevia päätöksiä kollektiivisesti. Siellä käsiteltiin toki muitakin kieliasioita, mutta tässä artikkelissa näkökulmana on kielenhuolto.
Kielenhuollon historia ja periaatteet