Kieli yhteiskunnassa
Kielineuvontaa Pohjanlahden molemmin puolin
Tarja Larsson, Henna Leskelä
Millaisia tarpeita suomen kielen käyttäjillä on Suomessa? Entä Ruotsissa? Ensimmäinen suomen kielen neuvontapalveluja vertaileva kartoitus kertoo, että Kotuksen neuvonnasta kysytään ennen kaikkea oikeinkirjoitus- ja kielioppiasioita, kun taas Ruotsissa pohditaan pääasiassa ruotsinkielisten termien suomenkielisiä vastineita. Neuvontavastauksissa korostuu yhtenäinen kielineuvojapuhe, vaikka erojakin on havaittavissa.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Otto Manninen kielenhuoltajana
Petri Lauerma
Taitavana runoilijana ja kääntäjänä arvostettu Otto Manninen (1872–1950) toimi vuosikymmeniä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina, pitkään myös raamatunkäännöskomitean ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan jäsenenä. Millainen kielenhuoltaja hän oli?
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Vihkosesta verkkolehdeksi
Sari Maamies
Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Uudistus ei suinkaan ole sen historian ensimmäinen, onhan lehti ehtinyt ilmestyä jo vuodesta 1968 lähtien.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielikellon uudet tuulet
Sari Maamies
Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Lehden ulkoasu muuttuu, ja sisältö järjestellään uudella tavalla. Myös hakutoimintoa …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Arvovaltaiset akatemiat espanjan kielen portinvartijoina
Frida Ahonen
Espanjankielisessä maailmassa kielenhuoltoa on 1700-luvulta asti säädellyt Espanjan kuninkaallinen akatemia. Miten espanjan kieltä ohjaillaan nykyään? Entä miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat kielenhuoltoon?
Muut kielet
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Työtoverin ja ystävän muistoksi
Riitta Eronen 1954–2021
Sari Maamies
Joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeisenä arkiaamuna saimme suru-uutisen: Kielikellon entinen toimittaja ja päätoimittaja, kielenhuoltaja, kotuslaisten arvostama työtoveri …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana
Petri Lauerma
Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Yleiskieli, puhekieli, murre Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Henna Leskelä
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
