Kieli yhteiskunnassa
Otto Manninen kielenhuoltajana
Petri Lauerma
Taitavana runoilijana ja kääntäjänä arvostettu Otto Manninen (1872–1950) toimi vuosikymmeniä Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorina, pitkään myös raamatunkäännöskomitean ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan jäsenenä. Millainen kielenhuoltaja hän oli?
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Vihkosesta verkkolehdeksi
Sari Maamies
Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Uudistus ei suinkaan ole sen historian ensimmäinen, onhan lehti ehtinyt ilmestyä jo vuodesta 1968 lähtien.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielikellon uudet tuulet
Sari Maamies
Kielikello uudistuu vuoden 2024 alussa. Lehden ulkoasu muuttuu, ja sisältö järjestellään uudella tavalla. Myös hakutoimintoa …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Arvovaltaiset akatemiat espanjan kielen portinvartijoina
Frida Ahonen
Espanjankielisessä maailmassa kielenhuoltoa on 1700-luvulta asti säädellyt Espanjan kuninkaallinen akatemia. Miten espanjan kieltä ohjaillaan nykyään? Entä miten uudet teknologiat, kuten tekoäly, vaikuttavat kielenhuoltoon?
Muut kielet
Kielen ammattilaiset oikeinkirjoitusnormin muutosta vastaan
Henni Pajunen
Niin sanottuja otta/oitta-verbejä koskevasta normista on keskusteltu 1900-luvun alusta lähtien: kirjoitetaanko erottaa vai eroittaa, hiekottaa vai hiekoittaa? Nykyinen normi on melko vakiintunut, mutta se ei ole ongelmaton. Kielen ammattilaisten mukaan normia ei kuitenkaan tulisi muuttaa. Perusteluissa nousevat esiin erilaiset kieli-ideologiat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielenkantajat pääroolissa suomen kielen elvytystyössä Ruotsissa
Bianca Ortiz Holmberg
Kielenedistäjät Tuuli Uljas ja Kirsi Kohtala-Ghane tekevät työtä Ruotsissa käytettävän suomen kielen hyväksi. Työn kohderyhmään kuuluvat kaikki, jotka identifioituvat ruotsinsuomalaisiksi.
Vähemmistökielet
Työtoverin ja ystävän muistoksi
Riitta Eronen 1954–2021
Sari Maamies
Joulukuussa itsenäisyyspäivän jälkeisenä arkiaamuna saimme suru-uutisen: Kielikellon entinen toimittaja ja päätoimittaja, kielenhuoltaja, kotuslaisten arvostama työtoveri …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Gustaf Adolf Avellan suomen kielen tutkijana ja huoltajana
Petri Lauerma
Aikalaiset luonnehtivat Gustaf Adolf Avellania – moniin kieliin perehtynyttä kartanonherraa – rauhalliseksi, mutta ”ihmeellisesti levottomaksi”. Ehkä tämä levottomuus sai hänet ruotsintamaan maailmankirjallisuutta, väittelemään englannin kielen alalta ja lopulta kehittämään suomen kieltä.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Yleiskieli, puhekieli, murre Kielimuodot kielenhuollon oppaissa
Henna Leskelä
Kielenhuollon opaskirjat vilisevät erilaisiin kielenkäytön muotoihin viittaavia ilmauksia. Eniten huomiota oppaissa saavat yleiskieli ja puhutun kielen muodot. Näitä käsitteitä tarvitaan kielenohjailun kohteen jäsentämiseen ja rajaamiseen, jotta kielenkäytöstä ylipäätään voi antaa ohjeita.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Numeron lyhenne ja elämän merkitys
kielineuvontaa kolmella vuosikymmenellä
Sari Maamies
Vuonna 2020 on vietetty virallisen kielenhuollon 75-vuotisjuhlavuotta. Vuonna 1945 perustettiin Kielitoimisto-niminen yksikkö Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran alaisuuteen, ja tuolloin aloitettu työ jatkuu edelleen Kotimaisten kielten keskuksessa. Alusta alkaen olennainen osa kielenhuollon toimintaa on ollut kielenkäyttäjiä palveleva neuvonta. Kielineuvoja näkee työssään ihmisten arjen ja juhlan, tekniikan kehityksen ja maailmanpolitiikan käänteet, mutta jotkin kysymykset pysyvät samoina vuodesta toiseen.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
