Kieli yhteiskunnassa
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Päivi Rintala
Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.
Yleiskieli ja puhekieli
Puheenvuoro
Pauli Saukkonen
”Kieli on ihmisen lajityypillinen ominaisuus. Kieli on yksilön ja kansan identiteetti. Kieli — äidinkieli — on isänmaani, sanovat virolaiset. Kieli on ajattelun väline. Kieli on yhteiskunnallisen toiminnan ehto. Kieli on valtaa. Tieto on valtaa, sanotaan, mutta vasta kielellä ilmaistuna.”
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kansa kielen asialla
Taru Kolehmainen
Kielitoimistossa on alusta lähtien koottu kieltä koskevia lehtileikkeitä. Tutkija Taru Kolehmainen on selaillut ensimmäisiä leikekirjoja ja seurannut, millaiset kielikysymykset ovat innoittaneet lehti- ja etenkin yleisönosastokirjoittajia osallistumaan yhteisen kielemme huoltoon. Välillä hyvin kiivaaksikin leimahtanut keskustelu pakotti kielenhuollon etsimään suuntaansa.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Menneiltä vuosilta
Anneli Räikkälä
Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Oikea oikeinkirjoitus
Helena Lehečková
Helsingin yliopiston tšekin kielen lehtori Helena Lehečková kirjoitti Kielikellossa 4/94 tšekin eri kielimuodoista ja niiden käyttöä koskevista ongelmista. Tässä kirjoituksessa hän käsittelee tšekin oikeinkirjoitusta ja niitä tunteita, joita oikeinkirjoitusnormien muuttaminen on synnyttänyt kielenkäyttäjien keskuudessa.
Tunteet ja asenteet
Kielenhuollon tehtävät nykyhetkellä
Osmo Ikola
Kielenhuollon periaatteista ja tehtävistä keskustellaan ja on syytä keskustella, onhan kysymyksessä yhteinen kielemme. Tässä kirjoituksessa asiaa pohtii Turun yliopiston suomen kielen emeritusprofessori Osmo Ikola, joka on käsitellyt kielenhuoltokysymyksiä paitsi työssään ja julkaisuissaan myös toimiessaan suomen kielen lautakunnan jäsenenä vuodesta 1969 alkaen sekä lautakunnan puheenjohtajana 1980–88. Kirjoitus perustuu esitelmään, joka pidettiin suomen kielen lautakunnan nykyisen puheenjohtajan apulaisprofessori Päivi Rintalan 60-vuotissymposiumissa 10.6.1994.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suomen kielen lautakunnan rooli kielenhuollossa
Päivi Rintala
Suomen kielen lautakunta on nykyisen muotoisena ollut olemassa yhtä kauan kuin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, siis …
Suomen kielen lautakunta
Kielenhuolto, kielellisen muuntelun yhteisöllinen rakenne ja ihmisten luokitteleminen
Klaus Mäkelä
Monien mielestä uralla menestymisen yksi ehto Suomessa on yhä se, että osaa ”puhua kirjakieltä”, ts. käyttää huoliteltua normien mukaista puhekieltä tilanteen niin vaatiessa. Millaisia ovat nämä tilanteet? Miten erotteleva tunnusmerkki tuo taito on? Kielen kulloinenkin tehtävä määrää yhä useammin sen, millainen kielenparsi valitaan, mutta mikä on se kielimuoto, joka antaa edullisen kuvan sekä puhujasta että instituutiosta, jota hän edustaa? Kysymys on käyttäytymisestä, asenteista ja arvostuksista, joten katse on suunnattava sosiologiaan. Alan puheenvuoron seminaarissa käytti dosentti Klaus Mäkelä, Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtaja.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat ja heidän ongelmansa
Raija Lehtinen
Kielitoimiston puhelinneuvonnan asiakkaat tietävät, että neuvontanumero on kiusallisen usein varattu. Ketkä neuvontaan sitten soittavat? Mitä he kysyvät, mihin he tietoja tarvitsevat? Näitä ja eräitä muitakin puhelinneuvontaan liittyviä seikkoja selvitettiin haastattelemalla joulukuussa 1984 ja maaliskuussa 1985 neuvonnan asiakkaita.
Kielenhuollon periaatteet ja historia