Kieli yhteiskunnassa
Ranskan kielen huolto ennen ja nyt
Ulla Jokinen
Ranskan kielen normimalliksi on esitetty milloin hovia ja tuomistuimia, milloin parhaita kirjailijoita. Ranskan kirjakieli perustuu kuitenkin kansankieleen, Pariisin ympärillä sijatsevan Ile-de-Francen murteeseen. Muiden maiden kielenhuoltajat seuraavat Ranskan nykyistä kielenhuoltoa kiinnostuneina, koska alalla on Ranskassa pitkät perinteet. Kielenhuollolla on siellä myös suoranaista määräysvaltaa enemmän kuin muissa maissa. Jyväskylän yliopiston professori Ulla Jokinen selvittelee tässä kirjoituksessaan ranskan kielen historiaa ja kielenhuoltoa sekä laajemminkin normin käsitettä.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suuren sivistyskielen huolto
Esko Koivusalo
Kielenhuollon tarpeellisuutta on usein perusteltu viittaamalla ranskan kielen vaalinnan traditioon ja saavutuksiin. Silti ainakin Suomessa …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielen normit ja niiden tulkitseminen arvosanaa annettaessa
Sakari Vihonen
Kaiken kielianalyysin tulee perustua selkeään teoriaan. Näin varmistuu se, että arvostelija tulkitsee tekstiä kyllin monipuolisesti. Hahmotan ensin lyhyesti teoriataustaa ja sovellan sitä sitten esimerkkeihin.¹
Kielen opetus ja oppiminen
Kielen normittamisesta
Osmo Ikola
Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Poikkeaako kirjakieli puhutusta arkikielestä liiaksi?
Päivi Rintala
”Suomen kielelle suureks vahingoks kirjotettiin ensimmäiset suomalaiset kirjat tällä kehnommalla Ranta-Suomalaisten kielellä, johon päälle päätteeks tungettiin Ruotsista ja Latinasta liikoja puukstavia, jotka sokaisivat meiän selkeän kielemme. Ja vaikka näitä kirjoja sitten, Esivallan käskein, johonkuhun määrään murteista puhistettiin, niin jäi vielä paljon parantamata. Moni on sen jälkeen, näitä kirjoja seuraten, kirjottanut Suomea samalla tavalla, ja tottunut ei ainoastaan kirjottamaan ja lukemaan toisin, kuin selvät Suomalaiset puhuuvat, mutta myöskin uskomaan että kirjoissa löytyy kaikkiin selvin kieli. Jokainen ymmärtää kuitenkin ettei kielen synty ole kirjoista, mut kirjoin synty kielestä, että sentähen kirjat pitää kielen jälkeen korjattaman, ei kieli kirjoin jälkeen.”
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Suomen kielen lautakunta – mihin se pyrkii ja miten se toimii?
Osmo Ikola
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta (lyhyesti: kielilautakunta) jatkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (1928–48), Suomen Akatemian kielilautakunnan (1949–69) ja Nykysuomen laitoksen kielilautakunnan (1970–76) työtä. Suomen kielen lautakunnan tehtävänä on 1976 annetun asetuksen mukaan ”päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista”. Yksityiskohtaisempi kielenhuolto taas on uskottu tutkimuskeskuksen kielitoimistolle, jonka tehtävänä on mm. ”laatia sanakirjoja ja ohjeistoja, antaa suosituksia ja ohjeita suomen kielen käytöstä sekä tarjota muutakin, työjärjestyksessä vahvistettavaa kielenhuoltopalvelua”. Käytännössä kielilautakuntakin kyllä usein joutuu käsittelemään kielenkäytön yksityiskohtia, sikäli kuin niihin liittyy periaatteellinen kannanotto. Tällaisia voidaan verrata verrata vaikkapa oikeuslaitoksen tuntemiin ns. ennakkopäätöksiin.
Suomen kielen lautakunta
Kielenhuollon tehtävät ja kohderyhmät
Esko Koivusalo
Säädösten mukaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle kuuluu mm. suomen, ruotsin ja saamen kielen huolto. Tutkimuskeskuksessa kielenhuoltoa …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Viisikymmentä vuotta Nykysuomen sanakirjan alullepanosta
Taru Kolehmainen
Nykysuomen sanakirja on ehtinyt kulua suomalaisten käsissä jo yli kaksikymmentä vuotta. Kirjan alullepanosta tuli kuitenkin …
Sanakirjat ja sanastot
Pääkirjoitus
Tämä Kielikello ei tietenkään ole juorulehti – kuten nimi hieman ilkikurisesti saattaa erehdyttää uskomaan – …
Kielenhuollon periaatteet ja historia