Kieli yhteiskunnassa
Kielitoimisto on hukannut roolinsa
Kalevi Hölttä
Suomen kielen tuntijat, jotka on valittu arvokkaaseen tehtävään kielitoimistossa ja suomen kielen lautakunnassa, ovat jo …
Keskustelua
Kielitoimiston roolista
Anneli Räikkälä
Kielitoimistolle esitetään usein aivan vastakkaisia syytöksiä ja vaatimuksia: olette liian ankaria, pitäisi olla enemmän vapautta …
Keskustelua
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka
Miten lääketieteen suomea huolletaan?
Risto Haarala
Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.
Erikoisalojen sanat
Tekstinhuollon tuolla puolen – kommentteja ja kysymyksiä kielenohjailusta
Vesa Heikkinen
Pääkirjoitusten ideologisista merkityksistä väitellyt Vesa Heikkinen esittelee seuraavassa tutkimuksensa tuloksia ja pohtii, miten lingvististä tekstintutkimusta olisi mahdollista soveltaa kielenohjailussa, esimerkiksi mediatekstien huollossa. Kirjoitus on samalla kommentti kielenohjailun perusteista ja mahdollisuuksista käytävään keskusteluun.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kielellisen ilmaston tutkailijat
Riitta Eronen
Kielikellon tämän vuoden ensimmäisessä numerossa paljastettiin kielenhuollon kasvot eli esiteltiin Kielitoimiston työntekijöitä. Nyt jatketaan samalla linjalla ja tutustutetaan Kielikellon lukijat kahteen uuteen henkilöön, Pirjo Hiidenmaahan ja Pirkko Nuolijärveen
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kielenhuollon kasvot
Riitta Eronen
Kielenhuollon tiedotuslehti Kielikello täyttää syksyllä 30 vuotta. On aika esitellä kielenhuollon kasvot. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Kolmekymppinen!
Sari Maamies
Hyvä lukija, kädessäsi on kolmikymmenvuotias Kielikello. Sankarimme syntymää ei juhlittu suurieleisesti, vaan tapahtuma kuitattiin koruttomasti …
Toimitukselta
Ajatuksia kielenkorjauksesta ja kielenhuollosta
Irmeli Pääkkönen
Millainen on hyvä kielenkorjaaja? Mitä hänen on otettava huomioon toisen tekstiä muuttaessaan ja millaisiin periaatteisiin hän voi tukeutua työssään? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii seuraavassa kirjoituksessa dosentti Irmeli Pääkkönen. Hänen esimerkkinsä – yliopistonlehtori Carl Niclas Keckmanin toiminta ja periaatteet kielenkorjaajana – on yli sadan vuoden takaa, mutta silti jatkuvasti ajankohtainen. Irmeli Pääkkönen on suomen kielen lautakunnan jäsen, ja hän jäi viime vuonna eläkkeelle Oulun yliopiston suomen kielen lehtorin virasta. Kirjoitus perustuu hänen jäähyväisluentoonsa, jonka hän piti suomen kielen opiskelijoille 8. toukokuuta 1996.
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli