Kieli yhteiskunnassa
Periaatteista ruohonjuureen – Kielitoimiston arkea
Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kielitoimiston neuvonantaja. Koska lautakunta kokoontuu melko harvoin, noin neljästi vuodessa, on …
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kielitoimiston puhelinneuvonta – kuka kysyy ja miksi?
Pirjo Hiidenmaa
Kielitoimiston neuvontapuhelin on palvellut asiakkaita puoli vuosisataa, ja se on tunnetuimpia kielenhuollon palveluita. Keitä soittajat ovat, mitä he kysyvät ja miksi he kysyvät? Haastattelimme vuosituhannen vaihteessa neuvontapuhelimen asiakkaita, koska halusimme tietää, ovatko kysymykset ja kirjoittajien tarpeet muuttuneet edellisestä, 80-luvun puolivälin haastattelukerrasta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Mitä Kielitoimiston puhelinneuvonnasta kysytään?
Matti Räsänen
Kielitoimiston neuvonnassa vastataan päivittäin noin seitsemäänkymmeneen kielikysymykseen. Tyypillinen neuvonnan asiakas kysyy lyhenteiden käytöstä tai välimerkeistä, mutta päivän mittaan ehditään käsitellä kielen koko kirjoa.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Oikeakielisyydestä kielenhuoltoon
Päivi Rintala
1800-luvulla ei kehitetty vain sanastoa, vaan myös oikeinkirjoitusta ja kirjoitetun kielen kieliopillista rakennetta kehitettiin tietoisesti – periaatteista keskustellen ja kiistellenkin. Tuolloin alkanut työ jatkuu edelleen. Kielenhuolto on kehittynyt järjestelmälliseksi, organisoiduksi toiminnaksi, mutta keskustelu ohjailuperiaatteista ei ole käynyt turhaksi. Kielen ja yhteiskunnan kehittyessä myös kielen ohjailun painopisteet muuttuvat.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Internetiin vai Internettiin? – kielineuvontaa sähköisesti
Mari Tuukkanen, Joanna Vihtonen
Tietotekniikka on muuttanut monin tavoin myös kielitoimiston arkipäivää. Yksi yleisön havaittavissa olevista muutoksista on kielineuvontapalvelumme sähköistyminen. Tutun ja tunnetun – ja ruuhkaisen – puhelinpalvelun rinnalla on nykyisin mahdollista kysyä kieliasioista myös sähköpostitse. Välineen vaihtuminen ei näytä kovin paljon vaikuttavan kysymysten luonteeseen; ongelmanaiheet tuntuvat olevan aika samat niin sähköpostikysymyksissä kuin puhelimessakin. Kielitoimistossa kesällä 1997 työskennelleet suomen kielen opiskelijat Mari Tuukkanen ja Joanna Vihtonen tarkastelevat seuraavassa sähköisestä kielineuvonnasta saatuja kokemuksia.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka
Miten lääketieteen suomea huolletaan?
Risto Haarala
Lääketieteen kieli on hyvä esimerkki siitä, että suomen kieli taipuu mitä vaativimpienkin erikoisalojen kieleksi, jos vain niin halutaan. Lääkärikuntamme kielellisillä harrastuksilla on jo pitkät perinteet, olihan Elias Lönnrotkin lääkäri. Erikoisalan kielen huolto ja kehittäminen vaatii kovaa työtä, luovuutta ja asialle omistautumista, sillä sanat eivät aina synny itsestään. Työ on kuitenkin tarpeellista, kuten varmaan kaikki olemme joskus kokeneet lääkärin vastaanotolla.
Erikoisalojen sanat
Ajatuksia kielenkorjauksesta ja kielenhuollosta
Irmeli Pääkkönen
Millainen on hyvä kielenkorjaaja? Mitä hänen on otettava huomioon toisen tekstiä muuttaessaan ja millaisiin periaatteisiin hän voi tukeutua työssään? Muun muassa näitä kysymyksiä pohtii seuraavassa kirjoituksessa dosentti Irmeli Pääkkönen. Hänen esimerkkinsä – yliopistonlehtori Carl Niclas Keckmanin toiminta ja periaatteet kielenkorjaajana – on yli sadan vuoden takaa, mutta silti jatkuvasti ajankohtainen. Irmeli Pääkkönen on suomen kielen lautakunnan jäsen, ja hän jäi viime vuonna eläkkeelle Oulun yliopiston suomen kielen lehtorin virasta. Kirjoitus perustuu hänen jäähyväisluentoonsa, jonka hän piti suomen kielen opiskelijoille 8. toukokuuta 1996.
Kielenhuollon historia ja periaatteet
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Menneiltä vuosilta
Anneli Räikkälä
Kielitoimiston perustamisesta on tämän vuoden alussa kulunut viisikymmentä vuotta. Historiansa aikana toimisto on kokenut monta vaihetta. Nykyään se kuuluu Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, sen kielenhuolto-osastoon. Seuraavassa osaston esimies Anneli Räikkälä kertoo kielitoimiston vaiheista ja toiminnasta.
Kielenhuollon historia ja periaatteet