Kieli yhteiskunnassa
Kotuksesta Kotimaisten kielten keskus vuoden 2012 alusta
Matti Räsänen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta eli Kotuksesta tuli Kotimaisten kielten keskus vuoden 2012 alusta. Nimenmuutos liittyy laki- …
Kielipolitiikka
Koneen Säätiöltä rahoitusta sanakirjatyöhön
Koneen Säätiö on myöntänyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle 144 500 euroa Vanhan kirjasuomen sanakirjan ja Suomen …
Sanakirjat ja sanastot
Virkakielen kehittäjä palkittiin
EU-kielenhuoltaja Aino Piehl Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta on Akavan Erityisalojen Vuoden osaaja 2011. Palkinto myönnettiin erityisesti Piehlin työstä virkakielen parantamiseksi.
Kielimuodot
Kieliasiat Suomen hallituksen työpöydällä
Pirkko Nuolijärvi
Keväällä 2011 työnsä aloittaneen hallituksen ohjelmassa on ilahduttavan paljon kieliä ja kielenkäyttöä koskevia suunnitelmia ja …
Kielipolitiikka
Fimeasta Stroke Unitiin
julkisten palvelujen nimet
Sirkka Paikkala
Viranomaisten nimet ovat viime vuosina muuttuneet nopeaan tahtiin. Yritysnimien mallin mukaan pyritään nyt ”dynaamisuuteen” ja ”nykyaikaisuuteen” käyttämällä englantia tai jonkinlaista sekakieltä. Tavaksi ovat tulleet myös vaikeaselkoiset lyhenteet.
Hallinnon nimet
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii: Virkakielen parantaminen seuraavaan hallitusohjelmaan
Vuonna 2004 voimaan tulleeseen hallintolakiin sisältyy hyvän kielenkäytön vaatimus. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus vaatii, että se on vihdoin vietävä myös käytäntöön. Virkakielen selkeyttäminen on saatava poliittisen päätöksenteon asiaksi.
Yleiskieli ja puhekieli
Kieliteknologia ja suomen kieli
Kimmo Koskenniemi
Kieliteknologialla tarkoitetaan niitä keinoja, joilla tietokone saadaan käsittelemään ihmiskieltä, ymmärtämään sitä ja jopa tuottamaan sitä. Tällainen tekniikka leviää nopeasti ja tulee yhä kiinteämmäksi osaksi arkipäiväämme. Suomen kielen käyttökelpoisuus uusien teknisten sovellusten kielenä säilyy, jos Suomi on mukana kieliteknologian kehityksessä.
Kielipolitiikka
Pelasta suomi
Lari Kotilainen
Kielipolitiikasta kirjoitetaan painavia sanoja ja suomen kielen aseman tukemisesta annetaan suosituksia päättäjille. Mutta mitä tavallinen kansalainen voi tehdä kielensä hyväksi?
Kielipolitiikka
Suomen kielen tulevaisuus on jokaisen asia
Pirkko Nuolijärvi
Suomen kielen asema on 2000-luvun alussa havahduttu huomaamaan eri näkökulmasta kuin muutama vuosikymmen sitten. On käynyt selväksi, että kielen aseman turvaamiseksi tarvitaan tietoisia toimia. Toimenpide-ehdotuksia esitetään kielipoliittisessa ohjelmassa, joka julkistettiin toukokuun lopulla.
Kielipolitiikka
Suomen kieli koulussa
Auli Hakulinen
Osa nuorista ei saavuta kouluaikanaan sellaista äidinkielen kirjallista hallintaa, että se riittäisi teoreettiseen opiskeluun koulun jälkeen. Opetuksen ongelmat alkavat jo alakoulussa, jossa äidinkielen taitojen perusta tulisi luoda. Yläkoulussa ja lukiossa perustaitojen harjoittelemiseen ei ole enää aikaa. Samanaikaisesti vieraskielisen opetuksen suosio kasvaa. Historiaa opitaan englanniksi, mutta siitä suomeksi kirjoittaminen ei suju.
Kielipolitiikka