Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Viihdyttävä kirja englannin vaikutuksesta suomeen

Matti Räsänen

Teoksessa pyritään vastaamaan siihen, miksi englannin kielen käyttö herättää ärtymystä. Miten kielestä käydystä keskustelusta voisi saada otteen?

Julkaisuja

Kadulla kyltti, jossa teksti "Lounas ma–pe 10:30–14:00" sekä "Shrimp-skagen Salad, Truffle Champignon Mushroom Pasta, Fennel Orange Risotto, Vegan Bibimbap, Fried Chicken x Sweetpotato purée".

Ruotsin kieltä tarvitaan työelämässä

Anne-Maria Kuosa, Anne-Maj Åberg

Suomenkielisissä kouluissa opiskellaan ruotsia, ja ruotsin kielelle on tarvetta myös työelämässä. Sen käyttöön työpaikoilla liittyy kuitenkin erilaisia käsityksiä, mielipiteitä ja olosuhteita. Millaisia ne ovat?

Kieli ja työelämä

Turun oikeustalon piha, jossa kyltit kahdella kielellä: Turun oikeustalo, Varsinais-Suomen käräjäoikeus, Turun hallinto-oikeus, Varsinais-Suomen ulosottovirasto, Syyttäjälaitos, Länsi-Suomen syyttäjäalue. Åbo rättscenter, Egentliga Finlands tingsrätt, Åbo förvaltningsdomstol, Utsökningsverket i Egentliga Finland, Åklagarmyndigheten, Västra Finlands åklagardistrikt.

Kielen ja nationalismin suhteista

Matti Räsänen

Mikko Autereen ja Riikka Länsisalmen toimittama teos käsittelee nationalismin ilmentymiä kieliyhteisöissä eri puolilla maailmaa.

Julkaisuja

Keskustakirjasto Oodin ikkunoista heijastuva Eduskuntatalo.

Mitä kveenille kuuluu?
Vähemmistökielen elvytys Norjassa

Antti Saloranta, Leena Maria Heikkola

Suomen kielelle läheisellä kveenillä on Norjassa virallinen vähemmistökielen asema. Kieli on uhanalainen, mutta viime vuosikymmeninä sitä on alettu aktiivisesti elvyttää.

Vähemmistökielet

Tiekyltti, jossa lukee norjaksi Brenna, pohjoissaameksi Breannjá ja kveeniksi Prännä. Taustalla pohjoisnorjalaista maisemaa.

Suomen kieli kansalliskielistrategiassa

Matti Räsänen

Joulukuussa 2021 julkaistiin Suomen uusi kansalliskielistrategia. Strategian uudistaminen on sisältynyt Marinin hallituksen ohjelmaan. On entistä selvempää, että myös valtiovalta haluaa turvata suomen kielen aseman ja estää sen käyttöalan kaventumisen. Tämän ja monen muun strategiassa mainitun päämäärän saavuttamiseksi on hahmoteltu suuri joukko toimenpiteitä.

Kielipolitiikka

Kansalliskielistrategia pöydällä, taustalla iso maalaus.

Yksikielinen kunta kaksikielisessä valtiossa

Henna Makkonen-Craig

Kysymys Miten kaksikielisessä valtiossa voi olla yksikielisiä kuntia? Vastaus Kunnan yksikielisyys (suomi tai ruotsi) tai …

Kielipolitiikka

Kolme näkökulmaa kielellisiin oikeuksiin

Matti Räsänen

Suomessa asuvien ihmisten kielelliset oikeudet muodostavat laajan ja monisyisen kokonaisuuden. Niiden pohjan luovat perustuslaki, kielilait ja muu kieleen liittyvä sääntely, mutta oma vaikutuksensa on myös yhteisön kirjoittamattomilla säännöillä.

Kansalliskielet

Uusi etu- ja sukunimilaki voimaan

Sirkka Paikkala

Vuoden 2019 alussa tuli voimaan uusi etu- ja sukunimilaki. Lainmuutos muun muassa mahdollistaa nyt neljä etunimeä sekä runsaasti vaihtoehtoja avo- ja aviopuolisoiden sekä lasten sukunimen valintaan.

Kielipolitiikka

Saavutettavuusmyllerrystä

Virpi Jylhä

Saavutettavuus koostuu kolmesta peruspilarista: teknisestä saavutettavuudesta, sisältöjen ymmärrettävyydestä ja palvelun helppokäyttöisyydestä. Kun digitaalista palvelua aletaan suunnitella, saavutettavuuden toteutumista pitää ajatella hyvin monenlaisten käyttäjäryhmien ja heidän tarpeidensa kannalta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Selkeä kieli ja selkokieli

Kotoistushanke koodia kesyttämässä

Riitta Koikkalainen

Kun kirjoitan tätä tekstiä, käytän tekstinkäsittelyohjelmaa. Kun maksan laskuja, käytän verkkopankkisovellusta. Kun naputtelen sähköpostia kollegalle, käytän sähköpostiohjelmaa. Itsestään selvästi, kyselemättä.

Kielipolitiikka