Kieli yhteiskunnassa
Udmurtin kirjakielen kehittäminen ennen ja nyt
Esa-Jussi Salminen
Udmurtti on suomalais-ugrilainen kieli, jota puhutaan Keski-Venäjällä Udmurtian tasavallassa ja sen lähettyvillä. Udmurtin kielen voi sanoa eläneen koko 1900-luvun samanlaista uudistumisvaihetta kuin suomen kieli 1800-luvulla..
Kielipolitiikka
Oikeus asialliseen kieleen
Riitta Eronen, Pirjo Hiidenmaa
Oikeuskansleri Paavo Nikula on ennen nykyistä virkaansa ehtinyt toimia mm. tasa-arvovaltuutettuna ja kansanedustajana. Hallintokieleen hän on syvällisesti perehtynyt jo yli kaksikymmentä vuotta sitten, jolloin toimi virkakielikomitean puheenjohtajana. Miten oikeuskansleri kehittäisi nykyistä virkakieltä?
Kieli yhteiskunnassa
Uusi kielilaki voimaan 2004
Pirkko Nuolijärvi
Helmikuussa 2003 eduskunnassa hyväksyttiin äänin 179–3 uusi kielilaki. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen johtaja, professori Pirkko Nuolijärvi oli kielilakia valmistelevan komitean jäsen. Hän tarkastelee seuraavassa lain taustaa ja keskeisiä kohtia.
Kielipolitiikka
Verkkotunnuslaki ja sen seuraukset
Mari Voipio
Suomen ensimmäinen verkkotunnuslaki tuli voimaan syyskuun alusta. Uuden lain myötä tarkistusvastuu siirtyi Viestintävirastolta verkkotunnuksen hakijalle. Mitä laki käytännössä muuttaa?
Virka- ja lakikieli
Kieli on mietinnön arvoinen
Sari Maamies
Kielen käyttöala, käyttöalan kaventuminen ja kielen asema ovat ilmauksia, jotka ovat alkaneet viime vuosina toistua …
Toimitukselta
Kielisota Unkarissa
Petteri Laihonen
Unkarilaiset kielenhuoltajat ja kielentutkijat ovat ajautuneet kiistaan uudesta kielilaista. Vastakkain ovat jyrkkälinjaiset kielenhuoltajat ja kielenkäytön ohjailua tiukasti vastustavat modernit kielentutkijat. Kielenhuolto – sen määritelmä, kohde, toimijat ja käytäntö – riippuu kulloisestakin ajankohdasta, sen arvoista ja ihanteista. Tämän lisäksi kielenhuolto on erilaista eri kulttuureissa ja maissa sekä suhtautuminen siihen vaihtelee samoin.
Muut kielet
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Kielilautakuntien ensimmäinen yhteinen kokous
Taru Kolehmainen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tutkii ja huoltaa viittä kieltä: suomea, ruotsia, saamea, Suomen romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Näillä kaikilla kielillä on myös oma kielilautakuntansa. Lautakunnat olivat vuoden 2000 lopussa ensi kertaa yhdessä koolla. Tapaamisesta kertoo kokouksessa kirjurina toiminut Taru Kolehmainen, joka on suomen kielen lautakunnan sihteeri.
Suomen kielen lautakunta
Omalta pohjalta ponnistaen
Jaakko Anhava
Suomessa kielipurismi, erityisesti omapohjaisten sanojen kehittely kansainvälisen yhteissanaston vastineiksi, on leimautunut porvarillisen kansallishenkisyyden jäänteeksi. Asiaan saa laajempaa näkökulmaa katsomalla maan rajoja kauemmas.
Kielipolitiikka
Irlantilainen oppitunti
Sari Maamies
”Viime vuosina omaa kieltä kohtaan on alettu tuntea uudenlaista kiinnostusta ja arvostusta. Sen julkinen käyttö …
Toimitukselta