Kieli yhteiskunnassa
Auvo – optimaalinen kokemus
Juhani Karvinen
Dosentti Olli Nuutinen esittelee Kanava-lehden numerossa 6/93 artikkelissaan ”Flow – optimaalinen kokemus” uudessa psykologisessa keskustelussa …
Keskustelua
Edellisten johdosta
Anneli Räikkälä
Suomen Standardisoimisliiton vastine liittyy Kielikellon edellisessä numerossa olleeseen Ernst Nybergin mielipidekirjoitukseen ja siihen esittämääni vastaukseen. …
Keskustelua
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Päivämäärän merkitsemisestä
Matti L. Aho, Ernst Nyberg, Anneli Räikkälä
Suomen kielen lautakunta ottaa Kielikello-lehden numerossa 4/1992 kielteisen kannan päivämäärän merkitsemiseen kansainvälisen standardin mukaisesti eli …
Keskustelua
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Minä menen Burmaan
Jaakko Anhava
Missä päin maailmaa, ja mitä ylipäänsä, ovat Misr, Bharat, Choson, Zhongguo ja Nippon? Entä Shqipëria, …
Keskustelua
Kuka tarvitsee ns. sivistyssanoja
Aarne Purola
Kun numerosta 1/1990 luin Matti Hirvosen kysymystä resursseista ja A.R:n vastauksen siihen, ajattelin taas: kuka …
Keskustelua
Resurssi
Matti Hirvonen, Anneli Räikkälä
Työskentelen ATK-alalla. Yrityksessämme ja ATK-firmoissa yleensäkin käytetään hyvin paljon sanaa resurssi. Esimerkkejä: Resurssimme eivät riitä! …
Keskustelua
Tarkennusta pilkun paikkaan
Pirjo Itkonen, Pekka Rautamaa
Monet opettajat ovat kirjoittaneet tai soittaneet Kielikellon viime numerossa olleen pilkun paikkaa käsitelleen kirjoituksen johdosta. Tavalle merkitä pilkku rivin alkuun on löytynyt luontevan tuntuinen selitys. Julkaisemme seuraavassa kaksi samansuuntaista kirjettä: Joensuun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suomen kielen lehtorin Pekka Rautamaan ja Rajamäen lukion äidinkielen lehtorin Pirjo Itkosen kirjeen.
Keskustelua
Ulkomaalaissuomi ja selkokieli
Maisa Martin
Pertti Rajala selvittelee Kielikellon numerossa 3 ansiokkaasti selkokielen olemusta ja ominaisuuksia. Selkokielen kohderyhmiin on sijoitettu …
Keskustelua