Siirry sisältöön

Kieli yhteiskunnassa

Eräiden alkuaineiden suomenkielisistä nimistä

Risto Piispanen

Alkuaineiden suomenkieliset nimet ovat tulleet ajankohtaisiksi puheenaiheiksi sen jälkeen, kun Tekniikan Sanastokeskus ry äskettäin julkaisi …

Keskustelua

Harhaan joutunutta viestintää?

Eino Koponen

Viime Kielikellon (4/1992) julkaisemissa suomen kielen lautakunnan suosituksissa kiinnittyi huomioni kannanottoon, jonka mukaan koulujen kuvaamataito-niminen …

Keskustelua

Kielellinen seksismi ja tasa-arvo

Johanna Ketola

Kuten Ulla Tiililä kirjoituksessaan ”Kielenhuolto ja kielellinen seksismi, Pitäisikö puhemiehestä tehdä puheenjohtaja” (Kielikello 2/1994) toteaa, …

Keskustelua

Lobbaillaanko meille tutor?

Seppo Saherma

Yliopistomaailmassa on jostakin kummasta syystä levinnyt käyttöön englantilainen tutor-sana. Kun avoin yliopisto toimii yhä useammin …

Keskustelua

Nuori etsii tyyliä, mutta kenen ehdoilla?

Anneli Kauppinen

Laila Lehikoinen käsittelee artikkelissaan Miksi ei saisi pärjätä? (Kielikello 2/92) ylioppilasaineiden tyylin rajoja ja tekstilajien …

Keskustelua

Onko suomen kielen normitusperiaatteet arvioitava uudelleen?

Heikki Hurtta

Opetusministeriön asettama kielioppityöryhmä on tuoreessa mietinnössään (Kieli ja sen kieliopit: opetuksen suuntaviivoja, 1994) esittänyt yhdeksän …

Keskustelua

Päivämäärien ja kellonaikojen merkinnästä

Tarja Turpeinen

Päivämäärän ja kellonaikojen merkitsemisestä on julkaistu uusi SFS-standardi (SFS-EN 28601). Standardi on huomattavan laaja (32 …

Keskustelua

Päivämäärän merkitsemisestä ja sanomisesta

Mikko Levanto

Kielitoimisto ja Standardisoimisliitto tuntuvat riitelevän edelleen päivämäärän merkitsemisestä. Kielikellon numerossa 2 puolustaa Ernst Nyberg laskevaa …

Keskustelua

Sekaannuttava empiiri

Risto Haarala, Annikki Hyvönen

Hämmästyksekseni Suomen kielen perussanakirja on ottanut ensisijaisena käyttöön sanan empiiri empiretyylin nimityksenä. Empire-sanan ensisijainen merkitys …

Keskustelua

Terveiset teille, hyvät kielikelloihmiset

Taisto Taurén

Kielikellossa 4/1993 olleet kaksi artikkelia, Jaakko Tapanisen ja Anneli Kauppisen, innostivat minutkin ottamaan kantaa kielemme …

Keskustelua