Kieli yhteiskunnassa
Totta toinen puoli
Tuomo Jämsä, Timo Ruikka
Tuomo Jämsä selvittää Kielikellossa 2/1989 (Paljonko on puolta enemmän?), mikä on ilmausten ”puolta/puolet vähemmän/enemmän” merkitys …
Keskustelua
Hämäläisiä häiriköitä
Esko Tuulos
On muuten mainio asia tämä Kielikello. Lehti kiertää rakennusvirastossa ja jos aika suinkin myöten antaa, …
Keskustelua
Siirrekirjoitusjärjestelmien eduista
Eeva Maria Närhi
Professori Ahdin kantaan, joka torjuu kansainväliseksi järjestelmäksi hyväksytyn venäjän latinaistamisjärjestelmän, saattaa kevyesti yhtyä moni suomalainen …
Keskustelua
Suomen kielestä ja kansasta
Jorma T. Hartikainen
Professori Lauri Seppänen puuttui Kielikello 3:ssa/1988 kielemme muuttumiseen ja peräsi humanisteja pelastamaan kielemme. En malta …
Keskustelua
Tietokoneilta on lupa vaatia merkkejä
Raimo Jussila
On totta, ettei monillakaan mikrotietokoneilla eikä kirjoittimilla voida tulostaa hatullista s-kirjainta. Syynä on se, etteivät …
Keskustelua
Venäjän kansainvälisestä siirrekirjoituksesta
Teuvo Ahti
Kielikellon numerossa 4/1987 Eeva Maria Närhi kertoi YK:n maantieteellisten nimien normaalistamiskonferenssin 1987 hyväksyneen Neuvostoliiton ehdotuksen …
Keskustelua
Kielenhuoltoterveisiä Helsingistä
Kimmo Linkama
Kielikellon viime numerossa (3/87) Harri Mantila toi kielenhuoltoterveisiä Unkarista lähinnä siitä näkökulmasta, miten unkarilaiset ovat …
Keskustelua
Kielenhuoltoterveisiä Unkarista
Harri Mantila
Kielenhuollon peruskysymyksiä on aina ollut suhtautuminen lainasanoihin. Periaatteena on ollut, että milloin käytettävissä on hyvä …
Keskustelua
Opettajien risut ja ruusut
Risto Kaipainen, Anneli Kauppinen, Mirja Kurkela, Marja Pullinen, Mauno Rissanen
Kielikello on erinomainen lehti. Äidinkielen opettajat ei liene pienin ryhmä, joka hyötyy sen välittämästä ajantasaisesta …
Keskustelua
Termitkö pahasta?
Henrik Grönqvist
Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän …
Keskustelua