Artikkeli
Poikkitieteistä pois
Lehdissä käytetään toisinaan nimitystä poikkitieteellinen vastaamassa ruotsin sanaa tvärvetenskaplig ja englannin sanaa interdisciplinarity. Joskus näkyy …
Artikkeli
Prosenttiyksikkö
Monet kielitoimiston puhelinneuvonnan kysyjät paheksuvat sanan prosenttiyksikkö käyttöä. He epäilevät kysymyksessä olevan vain prosentin hienostelumuoto. …
Artikkeli
Suomen kaksikielisyys. Näkymiä suomenruotsin huoltoon
Mikael Reuter
Suomen kielellä on luonnollisesti voimakas vaikutus suomenruotsiin. Suomessa puhuttavaan ruotsiin tulee jatkuvasti lisää käännöslainoja suomesta, ja lisäksi vallitsee yleinen kielellinen epävarmuus. Näin kirjoittaa Mikael Reuter, joka työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen toimistossa ja vastaa suomenruotsin huollosta. Hän esittää myös useita toimia tilanteen parantamiseksi. Hän uskoo mm., että pohjoismainen TV-satelliitti antaisi ainutlaatuiset mahdollisuudet seurata Ruotsissa puhuttavaa ruotsia.
Artikkeli
Suomen murteiden sanakirja
Matti Vilppula
Aleksis Kiven päivänä, 10. lokakuuta, oli Helsingissä valtioneuvoston juhlahuoneistossa Suomen murteiden sanakirjan 1. osan julkistamistilaisuus. Pitkään tekeillä ollut mammuttisanakirja oli alkanut ilmestyä, 20-osaiseksi kaavaillun teoksen ensimmäinen nide ja samalla aakkosväli a–elää oli tullut valmiiksi.
Artikkeli
Tekosydän
Sydämiä siirretään ( sydämensiirto), tai sairas sydän korvataan muovista tehdyllä tekosydämellä. Tähän sanaan kuuluu teko-alku …
Artikkeli
Ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus
Sanoilla ystäväpalvelu ja ystävänpalvelus on merkitysero. Ystäväpalvelu tarkoittaa vapaaehtoista, esimerkiksi seurakuntien tai Punaisen Ristin järjestämää …
Artikkeli
”uutisoida”
Anneli Räikkälä
Pakinoitsija Olli riemastutti lukijoitaan keksimällä sanan näköisiä ”uudissanoja”. Niiden vitsinä oli usein se, että mallina …
Artikkeli
EEC ja EC
Anneli Räikkälä
Lyhenteitä EEC ja EC käyttävät monet kirjoittajat ikään kuin ne merkitsisivät samaa. Ne tarkoittavat kuitenkin …
Artikkeli
Genevenjärvi vai Genevejärvi
Eeva Maria Närhi
Paikannimen määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä, mutta kummassa, ei ole itsestään selvää. Kun pitää kirjoittaa sen Lapissa lainehtivan järven nimi, joka laulun mukaan ”niin syvä on kuin pitkäkin”, tai Kiimingin läpi juoksevan joen nimi, niin moni tarttuu lähdeteokseen varmistuakseen, että järvennimi on Inarijärvi tai pelkkä Inari ja joennimi taas Kiiminginjoki, Aurajoki, Simojoki, Iijoki, Kemijoki, Virojoki ja toisaalta Tornionjoki, Muonionjoki, Lapuanjoki, Kokemäenjoki, Mäntsälänjoki tuskin arveluttavat, kuten eivät Vanajavesi ja Leivonvesikään. Käytäntö on vakiinnuttanut vuosisatojen kuluessa valtaosan omista nimistämme epäloogisiin uomiinsa. Joissakin tapauksissa yleiskielinen vakiintuminen käy vitkaan, kuten esimerkiksi Kiiminginjoen nimessä; siitä paikallinen väestö on käyttänyt ja käyttänee yhä myös Kiiminkijoki-asua. Omia nimiä ei opita systeemeinä vaan erikseen mikä nominatiivi-, mikä genetiivialkuisena.
Artikkeli
hapan laskeuma
Anneli Räikkälä
Helsingin Sanomissa oli 15. maaliskuuta otsikko ”Happosade puree pakkasella”. Kirjoitus käsitteli ”ilmansaasteiden eli happosateen” vaikutusta …
Artikkeli