Artikkeli
Kolmannen infinitiivin illatiivin nykyisestä poikkeavaa käyttöä 1600- ja 1700-luvun suomessa
Pirkko Forsman Svensson
Kielenkäytön oppaiden infinitiivikatsauksia silmäillessään havaitsee pian, että ennen kaikkea toinen infinitiivi on aiheuttanut pulmia kielenkäyttäjille. …
Artikkeli
Loukku
Irma Nissinen
Kaikkihan me loukun tunnemme — tai ainakin sanan sen toisessa merkityksessä ’pyydys, sadin’. Hiiren- ja …
Artikkeli
Luode vai länsi?
Alpo Räisänen
Nykysuomalaisilla on neljä yhteistä pääilmansuuntaa: pohjoinen, itä, etelä ja länsi. Samoin väli-ilmansuunnat koillinen, kaakko, lounas …
Artikkeli
Mansikin tyttäret
Matti Vilppula
Muuan lukija kritisoi Suomen Luonto -lehden syyskuun numerossa sitä, että lehti on aiemmin (7/1996) eräässä …
Artikkeli
Mesimarja ja sen muut nimitykset
Maija Länsimäki
Monille suomalaisille mesimarja taitaa nykyisin olla tuttu lähinnä liköörin nimestä. Luonnossa tämä kasvi on harvinaistunut, …
Artikkeli
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Klaus Laalo
Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin …
Artikkeli
Murteet ja mennyt maailma
Matti Vilppula
Kieli heijastelee sitä yhteiskuntaa ja aikaa, jossa kielen puhujat elävät. Niinpä yhteiskunnan muutokset näkyvät myös kielessä, etenkin sanastossa. Uutta syntyy ja vanhaa kuolee tarpeen mukaan. Vanhojen kansanmurteiden sanaston tutkimus onkin usein samalla entisajan maalaisyhteisön kulttuurin tutkimusta. Matti Vilppula on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tekeillä olevan Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja. Kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Artikkeli
Nalli kalliolla
Irma Nissinen
Nimimerkki Kadunmies (Juha Tanttu) pohti pakinassaan (Helsingin Sanomat 22.10.96) sanonnan jäi kuin nalli kalliolle alkuperää. …
Artikkeli
Onko Euroopalla varaa kansallisiin kieliin? Pienet ja suuret kielet tulevaisuuden Euroopassa
Marika Tandefelt
Euroopan unionin tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan portugalin, kreikan ja suomen kieliä pidetään Euroopan hyödyttömimpinä kielinä. Tästä kertova pikku-uutinen julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.6., ja jutun otsikkona oli hätkähdyttävästi: ”Suomen kieli on hyödytöntä”. Säilyykö suomen kieli ja kansallinen omaleimaisuutemme Euroopan unionissa? Kannattaako kieltä yrittää säilyttää — onko olemassa tarpeettomia kieliä? Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsin kielen lautakunnan puheenjohtaja ja Svenska handelshögskolanin ruotsin kielen apulaisprofessori Marika Tandefelt pohtii tässä kirjoituksessa kansalliskielten asemaa ja elinmahdollisuuksia yhdentyvässä Euroopassa.
Artikkeli
Posteri
Taru Kolehmainen
Tieteellisten kokousten yhteydessä on tullut tavaksi esitellä tutkimuksia varsinaisten esitelmien lisäksi myös näyttelyhallissa tms. seinään …
Artikkeli