Sanaparin puuttunut laskeutumislupa jäsenet liittyvät toisiinsa lähemmin kuin lauseen muihin jäseniin. Ne muodostavat sanaliiton. Tällainen liitto on kyllä ajatuksellinen kokonaisuus, mutta siinäkin on tärkeämpi jäsen ja vähemmän tärkeä jäsen: laskeutumislupa on sanaliiton kieliopillinen pääsana ja puuttunut on sen määrite, tarkemmin sanottuna attribuutti. Attribuutti ilmaisee pääsanansa jonkin ominaisuuden. Se luonnehtii pariaan, mutta tämä on kuitenkin ajatuksen keskipiste. Tuo pääsanan keskeisyys on sellaista, että substantiivi voi aina yksinään edustaa sitä sanaliittoa, jonka pääjäsenenä se on (ks. esim. Paavo Siro, Suomen kielen lauseoppi s. 124).

Puheena olevassa sanaliitossa määriteosa on verbin (puuttua) muoto, sen partisiippi. Tällaiset partisiippiattribuutit ovat suomessa tavallisia: ihmishengen vaatinut onnettomuus, toukokuussa valmistunut selvitys, kunnioitettava yleisö, puhuttu puhe, ammuttu nuoli. Partisiippeihin rinnastuvat attribuutteina myös ma-, mä- ja maton-johtimiset muodot, esim. tekemäni matka, kuulumaton kuiskaus.

Voimme kirjoituksessa valita sanamme, mutta voimme myös lauserakenteiden valinnoilla osoittaa asioiden keskinäiset suhteet ja tärkeysjärjestyksen. Yksi luonnollinen valinta on sijoittaa sanaliiton keskeinen ajatus pääsanaksi, jota sitten määritetään vähemmän tärkeää asiaa osoittavalla sanalla. Alussa lainaamani radiouutisen olennainen asia oli se, että laskeutumislupa puuttui. Olennainen pääsisi oikeuksiinsa, jos antaisimme ilmauksessa ”puuttumiselle” pääosan: ”Laskeutumisluvan puuttumisen vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Vielä terävämmin saisimme syyn ja seurauksen esiin, jos käyttäisimme syytä ilmaisevaa sivulausetta: ”Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla, koska sillä ei ollut laskeutumislupaa.”

Epäloogisuuden välttämiseksi on hyvä tarkkailla sanaliittojen pääsanan ja määritteen keskinäistä suhdetta sanojen merkityksen pohjalta. Seuraavassa muutamia esimerkkejä korjausehdotuksineen.

Äskettäin oli eräässä pääkaupunkilaislehdessä samantyyppinen otsikko kuin ”laskeutumislupa”-esimerkissä:

Kulhian jääviys jumiutui puuttuvaan lausuntoon.

Missään oloissa ei ”lausunnon” ominaispiirteisiin kuuluu piirre ”puuttuva”. Uutisessa oli kaikkiaan olennaista se, ettei Kulhian jääviydestä ollut lausuntoa. Uutisen looginen ajatus lienee seuraava: ”Kulhian jääviys jumiutui lausunnon puuttumiseen” tai ”Kulhian jääviydestä ei ole saatu lausuntoa”.

Tutkimusta käytetään myös muita synnynnäisiä epämuodostumia kuten puuttuvaa tai alikehittynyttä munuaista epäiltäessä.

Epämuodostumista yksi on tämän mukaan munuaisen puuttuminen kokonaan. Voitaisiin siis sanoa: ”Tutkimusta käytetään myös epäiltäessä muita synnynnäisiä epämuodostumia, kuten kehittymätöntä munuaista tai munuaisen puuttumista.”

Kun puuttuvan tiedon vuoksi emme pysty ehkäisemään kehityshäiriöitä, on huomio kiinnitetty niiden varhaiseen toteamiseen.

Tämän virkkeen sanaliitossa puuttuvan tiedon vuoksi ajatukseltaan olennainen osa on ”puute”. Se olisi hyvä sijoittaa lauserakenteessa keskeiselle sijalle: ”Kun tiedon puutteen vuoksi emme pysty – –”.

Virkkeessä

Keskeinen häiriö on pienentynyt kiertävä verivolyymi

ei ”häiriönä” voi olla ”verivolyymi” eikä edes ”kiertävä verivolyymi” vaan verimäärän pieneneminen.

Esimerkki erikoiskielestä:

Kuulumattomat sikiön sydänäänet paljastavat sikiön puuttumisen rypäleraskaudessa.

Lauseen lopussa puhutaan loogisesti ”sikiön puuttumisesta” eikä ”puuttuvasta sikiöstä”, mutta miten ”kuulumattomat äänet” voisivat paljastaa jotakin? Asian todellinen laita lienee seuraava: ”Koska sikiön sydänääniä ei kuulu, ei rypäleraskaudessa ole sikiötä.”

Hirvikannan oikea vähentäminen tuo autoilijoille hyötyä vähentyneinä hirvikolareina.

Ajatus voitaisiin ilmaista kokonaan toisentyyppisellä rakenteella: ”Vähentämällä oikein hirvikantaa vähennetään hirvikolareita.” Turhaa lienee sanoa, että asia hyödyttää autoilijoita.

Pitkään hän toimi matkatoimistovirkailijana, mutta joutui siitä työstä jäämään vuonna 1979 sairaseläkkeelle vaikeutuneen liikkumisensa takia.

Tämän esimerkin ”vaikeutuminen” saataisiin paremmin esiin, jos se ilmaistaisiin verbillä: ”– – joutui siitä työstä jäämään eläkkeelle, kun hänen liikumisensa vaikeutui.”

Automaation lisääntyessä vähenevät työpaikat tulevat kuitenkin heijastumaan heikkenevänä työllisyystilanteena.

Virkkeessä on kaksi partisiipiattribuuttia pääsanoineen: vähenevät työpaikat ja heikkenevä työllisyystilanne. Ensi lukemalta ajatus lähtee kuitenkin siihen suuntaan, että vähenevät on lauseen predikaatti, ja lukija ymmärtää ajatuksen näin: ”Työpaikat vähenevät automaation lisääntyessä.” Koko ajatus kaipaisi terävöittämistä. Olennaista siinä on ”työllisyystilanteen heikkeneminen”. Yksi selkeyttämismahdollisuus olisi tehdä partisiippiattribuuteista lauseiden predikaatteja, koska ne sisältävät olennaisen toiminnan: ”Automaation lisääntyessä työpaikat vähenevät, mikä heikentää työllisyystilannetta.”

*

Partisiipiattribuutti on kielen normaali ilmaisuvara, niin kuin alkupuolen esimerkit osoittivat. Seuraavissa esimerkeissä partisiippiattribuutti ilmaisee jotakin pääsanansa tapahtuvaa tai tapahtunutta muutosta:

Uusien vuokra-asuntojen vähenevä tuotanto on miltei yksinomaan valtion lainoittaman rakentamisen varassa.

Terveyskeskusten poistuvat maksut (otsikko)

Katharina Blumin menetetty maine (Heinrich Böllin romaani ja Volker Schlöndorfin sen pohjalta tekemä elokuva)

Korkeakoululaitoksen hidastunut kasvu merkitsee nykyisen tohtorituotannon jatkuessa korkeakouluvirkojen ja toimien, myös jatkokoulutuspaikkojen, täyttymistä tohtoreilla, elleivät he olennaisesti nykyistä enemmän sijoitu korkeakoululaitoksen ulkopuolelle.

Näissä esimerkeissä sanaliiton pääsanan tarkoite on olemassa, mikä tekee ilmauksesta loogisen.

Joskus ilmauksen logiikka kuitenkin horjuu. Tällaisten epäloogisten sanaliittojen valtaosassa attribuuttina oleva partisiippi merkitsee jotakin ’puuttumista’, ’muuttumista’, ’vähenemistä’ tai ’lisääntymistä’. Toisin sanoen attribuutti kumoaa pääsanansa merkityksen tai ainakin olennaisesti muuttaa sitä.

Katsotaanpa vielä esimerkeistäni ensimmäistä: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Siinä sanaliiton pääsana laskeutumislupa implikoi tarkoitteensa olemassaolon; se edellyttää, että on olemassa laskeutumislupa. Tämän kuitenkin attribuutti puuttunut kumoaa. Sanaliitto laskeutumisluvan puuttuminen taas ei edellytä laskeutumisluvan olemassaoloa. Siksi se tuntuu johdonmukaisemmalta. Samanlainen rakenteen ja merkityksen ristiriita on muissakin esimerkeissäni. Niissä viestin ytimestä on tehty sivuseikka ja syrjäisempi asia on saanut pääosan. Asianhan pitäisi olla päinvastoin.