partisiipit
Alentuva vai alentava käytös tai kohtelu?
Henna Makkonen-Craig
Kysymys Jos kohtelee jotakuta alentuvasti, kohdetta pitää ilmeisesti jotenkin huonompana. Eikö oikeampi muoto olisi silloin …
Merkitys
Epätavallisia vertailumuotoja: harvaan asutumpi vai harvemmin asuttu?
Sari Maamies
Uutisessa kerrottiin, että ”Suomen harvaan asutuimman kunnan koko lukio mahtuu yhteen huoneeseen”. Ilmauksen ”harvaan asuttu” superlatiivimuoto ”harvaan asutuin” kiinnittää huomiota: miten vertailumuodot muodostetaan tällaisista sanoista?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tuntuuko passiivia käytettävän vai tunnutaanko käyttävän?
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Moni on pohtinut sellaisia rakenteita kuin ”somessa tuntuu käytettävän paljon lyhenteitä”. Pitäisikö sittenkin valita muoto ”tunnutaan käytettävän” tai ”tunnutaan käyttävän”?
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
Tiedostavaa ruokaa ja vastuullista suklaata?
Leena Joki
Lyhyys ja ytimekkyys ovat esimerkiksi otsikoissa ja mainosteksteissä usein paikallaan. Toisinaan iskevyyteen tähtäävä tiivistäminen voi …
Sanat
Seisovat aplodit
Raija Moilanen
Kysymys: Kun yleisö nousee seisomaan aplodien aikana erityisen suurta suosiota osoittaakseen, puhutaan joskus ”seisovista aplodeista”. …
Kysyttyä
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Komparaation keinot – voiko ruusukin olla ruusumpi?
Riitta Eronen
Äidinkielinenkään suomen kielen käyttäjä ei aina ole ihan varma vertailuasteiden oikeasta muodosta: onko jäätelö sulempaa vai sulampaa ja pitääkö sanoa tanakka, tanakampi, tanakin, vai olisiko superlatiivi sittenkin tanakoin? Vertailuasteiden käyttöä on Kielikellossa aikaisemmin käsitellyt Matti Punttila vuonna 1988 (Vertailun vaikeuksia. Vertailuasteen muodostamisesta ja valinnasta, ks. Lue myös). On siis jo aika palata asiaan, varsinkin, kun jotkin ohjeista ovat hiukan muuttuneet ja väljentyneet.
Oikeinkirjoitus ja kielioppi
”Harvoin esiintynevä verbimuoto”, mahdollinen vai mahdoton?
Tarja Riitta Heinonen, Heikki Kangasniemi
Kysymys: Onko suomessa aktiivin 1. partisiipin potentiaalia? Voidaanko pitää käypinä sellaisia ilmauksia kuin sanomalehdestä poimittu …
Kysyttyä
Kuka paljastuu passiivin takaa?
Annastiina Viertiö
Suomen kielen passiivi edellyttää aina inhimillistä toimijaa. Väärin käytetyt passiivit saattavat huvittaa lukijaa, mutta niistä voi aiheutua myös haitallisia tulkintaongelmia. Muodollisesti oikein käytettykin passiivi voi joskus olla parempi korvata suoraluonteisella aktiivilla.
Verbit
”Oikeutettua” katkeruutta kesken ”ylimenokautta”
Terho Itkonen
”Finnairin henkilöstöryhmät herättivät myönteistä huomiota aikaisemmin tänä vuonna tinkimällä palkankorotuksista, jotta yhtiössä vältyttäisiin irtisanomisilta ja …
Artikkeli