Siirry sisältöön

määritteet

Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa

Riitta Korhonen

Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?

Rakenteet

Tunturin rinteellä ruska. Varvut hohtavat punaisina.

Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa

Riitta Hyvärinen

Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.

Rakenteet

Pilkku ,

Pilkkua käytetään tekstissä selventämään virkkeiden ja lauseiden osien suhteita. Suomen pilkutukselle on ominaista, että pilkulla …

Artikkeli

Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?

Heikki Hurtta

Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.

Rakenteet

Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?

Annastiina Viertiö

Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …

Artikkeli

”Mahdollisuus käyttää hyväksi”. Kevennystä ja selvennystäkin muutamiin rakenteisiin

Terho Itkonen

Ruotsista käännetyssä sanomalehden yliössä tuli lukijaa vastaan taannoin seuraava lause: 1) Tähdennän mahdollisuutta käyttää hyväksi …

Artikkeli

Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?

Ulla Tiililä

Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …

Numeraalit, adverbit ja partikkelit

Kulunutta liturgiaa vai elävää viestintää? Kirkollisten toimitusten kieli uudistuu

Aila Mielikäinen

Muutama vuosi sitten valmistunut virsikirja ja äsken adventtina käyttöön otettu uusi raamatunkäännös ovat saaneet seurakseen kolmannen kirkollisen uudistushankkeen: myös jumalanpalvelus ja muut kirkolliset toimitukset ovat joutuneet muutoksen paineeseen. Vuonna 1988 asetettiin käsikirjakomitea, jonka tehtävänä on uudistaa evankelisluterilaisen kirkon kirkkokäsikirja. Komitean välimietintö Jumalan kansan juhla ilmestyi tammikuussa 1992, ja siinä hahmotellaan laajasti hankkeen teologisia, sisällöllisiä ja ilmaisullisia periaatteita. Seuraavassa komitean jäsen dosentti Aila Mielikäinen selvittelee sitä, millaisia uudistustarpeita liturgisella kielellä on.

Artikkeli

Täpötäysi ja patajuoppo

Tuomo Tuomi

Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …

Artikkeli

Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia

Anneli Räikkälä

Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.

Rakenteet