määritteet
Toisiksi hienoin suurilta osin: i-tartuntoja
yleiskielitalkoiden satoa
Riitta Korhonen
Toiseksi suurin ja monelta osin ovat kaksi hyvin erityyppistä rakennetta, joilla on kuitenkin jotain yhteistä. Molemmissa on nimittäin vain pääsanassa i (suurin, osin), jolla on selvä tai ehkä joskus vähemmänkin selvä kieliopillinen tehtävä. Käytössä kuitenkin näkee myös ilmauksia, joissa määrite näyttää osin mukautuneen pääsanaan: toisiksi suurin ja vaihtelevissa määrin. – Millaisesta ilmiöstä on kyse?
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Raskaista lauseista kevyttä kuultavaa
Riitta Hyvärinen
Ääneen luettavaksi tarkoitettu teksti on omanlaisensa tekstilaji, jossa yleiset tekstin rakentumisen periaatteet eivät aina päde.
Rakenteet
Johtaako vähäinen liikunta lihomiseen?
Heikki Hurtta
Kun lehdessä kirjoitetaan, että ”peruttu lento ei estänyt avun perillemenoa”, ymmärrämme kyllä lauseen merkityksen. Lähemmin tarkastellen ilmaus on kuitenkin ajatukseltaan epäjohdonmukainen. Ongelmana tällaisen kaltaisissa tavallisissa rakenteissa on määritteen ja pääsanan suhde.
Rakenteet
Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?
Annastiina Viertiö
Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Monitulkintaisia genetiivirakenteita
Klaus Laalo
Kirjoitetulle kielelle tyypillinen viestintäongelma on se, että kirjoittaessa on mahdollista suunnitella ja muotoilla rauhassa hyvinkin …
Rakenteet
”Mahdollisuus käyttää hyväksi”. Kevennystä ja selvennystäkin muutamiin rakenteisiin
Terho Itkonen
Ruotsista käännetyssä sanomalehden yliössä tuli lukijaa vastaan taannoin seuraava lause: Suomea vai kapulasuomea? Sana sanalta …
Rakenteet
Että, jotta, koska, kun – mihin ne katosivat?
Ulla Tiililä
Suomen Kuvalehden Jyviä ja akanoita -palstalla naurettiin taannoin lauseelle Koiviston jatkaminen olisi luonnotonta. Seuraavaa virkakielistä …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Seurauksena ja tuloksena – määritesuhteen ongelma
Sari Maamies
Seurauksena- ja tuloksena-essiivien oikeanlainen käyttö on tuottanut monille kirjoittajille ongelmia. Suomen kielen lautakunta käsitteli näitä essiivejä kokouksissaan 10. 5.1993 ja 7.3.1994 tutkija Sari Maamiehen alustuksen pohjalta ja katsoi aiheelliseksi muotoilla niiden käyttöä koskevan ohjeen uudelleen paremmin käytännön tilannetta vastaavaksi.
Rakenteet
Täpötäysi ja patajuoppo
Tuomo Tuomi
Sanat kiinnostavat ihmisiä. Erityisesti niiden alkuperä tai perimmäinen mieli ovat usein kyselyjen kohteena. Tuttavani ahdisti …
Artikkeli
Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia
Anneli Räikkälä
Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.
Verbit