Siirry sisältöön

3/1988

Hämäläisiä häiriköitä

Esko Tuulos

On muuten mainio asia tämä Kielikello. Lehti kiertää rakennusvirastossa ja jos aika suinkin myöten antaa, …

Keskustelua

Iso alkukirjain Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa

Taru Kolehmainen

Hengellisessä kirjakielessä on perinteisesti käytetty isoa alkukirjainta paljon runsaammin kuin muissa tekstilajeissa, hartauskirjallisuudessa ehkä vielä enemmän kuin kirkollisissa kirjoissa. Sitä näkee etenkin Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa sanoissa: synonyymien lisäksi myös muissa heitä kuvailevissa sanoissa. Tämän kirjoitustavan aiheuttamasta horjunnasta ja kielenkäytölle tuottamista vaikeuksista kirjoittaa kielitoimiston tutkija Taru Kolehmainen, joka on pohtinut ongelmaa toimiessaan äsken uudistetun virsikirjan toimituskunnassa.

Artikkeli

Läntiset Pohjoismaat

Eeva Maria Närhi

Edellisessä Kielikellossa kirjoitin Pohjoismaat-nimen suhteellisen vakiintuneesta selkeydestä verrattuna Pohjolan moniselitteiseen käyttöön. Samalla mainitsin pari markkinoille …

Artikkeli

Miksi ylti ja ylsi mutta ei tieti ja tiesi

Klaus Laalo

Suomen yleiskielessä on teonsanojen menneen ajan muodoissa toisaalta valittavissa ti- ja si-loppuisia rinnakkaismuotoja, esimerkiksi siinti ja siinsi, ylti ja ylsi, mutta toisaalta esiintyy vaihtelemattomasti jompikumpi imperfekti, esimerkiksi kynti, sieti, tiesi ja tunsi. Tämän vaihtelun taustasta ja yleiskielessä käytettävistä muodoista kirjoittaa filosofian tohtori Klaus Laalo, jonka väitöskirja käsittelee tätä imperfektimuotojen vaihtelua.

Taivutus ja johtaminen

Onko äidinkieli kauppatavaraa?

Lauri Seppänen

Kielessä käytetään kuvailmauksia ja vierailta aloilta lainattuja sanoja tavan takaa. Usein ne rikastavat ja selkeyttävät mutta toisinaan hämärtävät esitettävää asiaa. Haitallisesta lainattujen ilmausten käytöstä, ”kieliverhosta”, kirjoittaa humanistin hätähuudon Tampereen yliopiston germaanisen filologian professori Lauri Seppänen.¹

Artikkeli

Voiko puuttunut laskeutumislupa olla syyllinen? Attribuutin ja pääsanan ongelmia

Anneli Räikkälä

Radion aamu-uutisissa kerrottiin jokin aika sitten: ”Puuttuneen laskeutumisluvan vuoksi Finnairin kone pääsi lähtemään vasta illalla.” Ilmauksessa on jotakin nurinkurista. Siinä sanotaan koneen viivästymisen syyksi laskeutumislupa, mutta lupa määritellään puuttuneeksi. Miten puuttunut lupa voi mitään estää? Tällaisten ilmausten logiikkaa on syytä katsoa tarkemmin. Ne eivät nimittäin ole uutiskielessä eivätkä eräiden erikoisalojen teksteissä harvinaisia.

Verbit