Siirry sisältöön

vuorovaikutus

Mikä teksti, mikä verkko?

Raija Miikkulainen

Verkkoteksti eroaa perinteisistä teksteistä esimerkiksi niin, että sillä ei ole selvästi erottuvaa alkua, keskikohtaa ja loppua. Silti verkkokirjoituksessakin on olennaista, missä suhteissa tekstien eri ainekset ovat toisiinsa, miten ne toimivat yhdessä ja rinnakkain sekä miten ne rakentavat kirjoittajan ja lukijan välistä vuorovaikutusta.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Yrityksen kotisivu tekstinä ja tekstilajina

Kimmo Svinhufvud

Miten verkkoteksti eroaa perinteisten viestintävälineiden tekstistä? Jokaisella Internetiä käyttävällä lienee asiasta oma arkikokemuksensa, mutta kysymystä on selvitetty myös yritysten kotisivuja tutkimalla. Kotisivujen tuottaminen ja lukeminen onkin mahdollista vain, jos ymmärretään niiden luonne kokonaisuuksina, joissa kuva ja teksti vaikuttavat yhdessä.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Kielikäsityksestä kielenhuollon uusiin periaatteisiin

Harri Mantila

Kielenkäyttöä koskevat suositukset ja normit pohjautuvat kielenhuollon periaatteisiin. Mitä nämä periaatteet ovat, ja mitkä asiat niihin vaikuttavat? – Kirjoitus perustuu suomen kielen lautakunnan seminaarissa syksyllä 2004 pidettyyn esitelmään.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Virka- ja lakikieli

Voiko lääkäriä ymmärtää?

Tero Kivelä

Suomen kielen lautakunnan järjestämässä yleisölle avoimessa seminaarissa lokakuussa 2002 luodattiin nykysuomen ilmiöitä ja kielenhuollon suhdetta niihin. Kiinnostuksesta kertoi runsas osanotto – kuulijoita oli enemmän kuin istumapaikkoja. Kaikki esitykset ovat hieman lyhennettyinä myös luettavissa: Kielikellossa 4/2002 julkaistiin tilaisuudessa pidetyistä esitelmistä neljä. Nyt tarjoamme lukijoillemme loput kaksi, joista ensimmäisessä professori Auli Hakulinen pohtii puhutun ja kirjoitetun kielen eroja. Toisessa lääketieteen sanastolautakunnan jäsen Tero Kivelä vastaa kysymykseen, voiko lääkäriä ymmärtää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Tekstiviestikeskustelu – kaaosta vai järjestystä?

Mirjami Kukko

Julkinen keskustelu tekstiviesteistä on keskittynyt siihen, tuhoavatko tekstiviestit suomen kieltä. Onko näin ja millaista tekstiviestikeskustelu on keskusteluntutkimuksen näkökulmasta?

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus

Epäonnistunut viestintä voi pilata hyvänkin tuotteen

Annastiina Viertiö

Yritysmaailmassa yksi menestyksen mittareista on asiakastyytyväisyys. Asiakkaan asennoitumiseen vaikuttaa paljon se, millaista kohtelua hän saa osakseen, esimerkiksi millaisia tekstejä hän saa luettavakseen. Tämä kertomus on yksi esimerkki siitä, kuinka epäonnistunut viestintä pilaa sinänsä hyvän tuotteen.

Artikkeli

Sähköä asiakassuhteisiin

Riitta Hyvärinen

Sähköposti on yleistynyt yhteydenottokanavana. Millaisia ovat sähköpostiviestit asiakasviestinnän näkökulmasta? Mitä kaikkea olisi hyvä ottaa huomioon, kun asiakkaisiin ollaan yhteydessä sähköpostitse?

Artikkeli

Kielentutkija kentällä

Terhi Ainiala, Marja-Leena Sorjonen

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti yhdessä Oulun yliopiston suomen ja saamen kielen ja logopedian laitoksen kanssa …

Kieli käytössä

Asiointia R-kioskilla

Vilma Airikka, Aino Koivisto, Katja Rihu

Keskusteluntutkijoita ovat viime vuosina kiinnostaneet ammattilaisen ja asiakkaan väliset keskustelut. Suomessa on tähän mennessä tutkittu …

Kohteliaisuus ja vuorovaikutus