vuorovaikutus
Kieli avaa ovia – monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
monikielisyyden merkitys aikuisten työllistymisessä
Niina Kovalainen
Moni aikuinen työnhakija voi olla erittäin pätevä omalla alallaan, mutta on epävarma kielitaitonsa riittävyydestä. Työelämässä arvostetaan kuitenkin yhä enemmän toimivaa viestintää, ei täydellisyyttä.
Monikielisyys
Potilaiden kielessä kuuluu puhesuomen kirjo
Taina Pitkänen
Lääkäreillä on oma ammattikielensä, jonka myös suomea toisena kielenä käyttävät lääkärit yleensä omaksuvat nopeasti. Vastaanotolle saapuva potilas voi kuitenkin puhua hyvin toisenlaista suomea. Millaista potilaiden käyttämä kieli on, ja miten se eroaa lääketieteen kielestä?
Kieli ja työelämä
Mistä meille tuli jep-sana?
Aino Koivisto, Heini Lehtonen, Tomi Visakko
Tutkijoiden havaintojen mukaan jep-partikkelin käyttö on lisääntynyt viime vuosina erityisesti nuorten puheessa, ja se on saanut myös uusia tehtäviä keskustelussa. Lehtiaineistoista käy lisäksi ilmi, että jep on suomessa vanhaa tuontitavaraa.
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Mitä tervehdys kertoo puhujasta?
Suomen- ja ruotsinkielisten käsityksiä toisen kieliryhmän tervehdyksistä
Anu Rouhikoski
Mitä tervehdyssanoja suomenruotsalaiset käyttävät? Entä millaisia ajatuksia ruotsinkielisillä on suomenkielisten tervehdyksistä? Uudet kyselyaineistot valaisevat sitä, minkälaisia käsityksiä eri kansalliskielten puhujilla on toistensa tervehtimiskäytänteistä.
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
”Puhutaanko yleensä liian monimutkasesti?” Selkokielen puhumiseen voi antaa ohjeita ja vinkkejä, mutta ei sääntöjä
Leealaura Leskelä
Selkokieltä on kehitetty Suomessa ja muualla jo pitkään, mutta enimmäkseen kirjoitettuna kielimuotona. Puhutulle selkokielelle eli selkopuheelle on kuitenkin tarvetta, sillä monille puhuminen ja kielenkäyttö erilaisissa keskustelutilanteissa on vaikeaa. Millaista selkopuhe on, ja voiko puhuttua kieltä edes ohjeistaa?
Selkeä kieli ja selkokieli
Ääniviestiä aloittamassa
tervehditäänkö vai mennäänkö suoraan asiaan?
Frida Ahonen
Ääniviestit ovat viestintäväline, joka uutuudessaan myös muistuttaa meitä jo tuntemistamme viestinnän muodoista. Miten ääniviestin aloituksessa näkyy esimerkiksi puhelinkeskustelun tai sähköpostin vaikutus?
Kohteliaisuus ja vuorovaikutus
Kolmen pisteen käytöstä ja merkityksistä…
Tuomo Niiranen
Kolme pistettä on monitulkintainen välimerkki, jolla on useita tehtäviä. Sitä hyödynnetään arkisessa viestittelyssä ja verkon keskustelupalstoilla eri tarkoituksissa aina tunnelmoinnista sarkasmiin.
Tunteet ja asenteet
Viisi vinkkiä ammattimaiseen someviestintään
Riitta Suominen
Erilaisia somekanavia on ollut tarjolla jo parikymmentä vuotta, mutta julkisella alalla aktiivikäyttö on melko tuore asia. Varsinkin kriiseissä sosiaalinen media toimii tehokkaasti, kunhan verkosto on valmiina.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Asiakas kysyy ja Kela-Kerttu vastaa
ymmärrettävää asiakaspalvelua kirjoittamalla
Laura Rostén-Jokinen
Kela-asioiden hoitaminen ei nykyisin vaadi käyntiä tai soittoa Kelaan, vaan apua voi saada myös esimerkiksi tsätissä, keskustelupalstalla tai Instagramissa. Näissä kaikissa kanavissa keskustelu Kelan ja asiakkaan välillä tapahtuu kirjoittamalla. Aina viranomaisen kirjoittamat neuvot eivät kuitenkaan ole asiakkaalle ymmärrettäviä.
Virka- ja lakikieli
Onko eduskunnan täysistunto pelkkää teatteria?
Eero Voutilainen
Eduskunnan täysistuntokeskustelua syytetään usein siitä, että se ei olisi oikeaa vuorovaikutusta vaan kokoelma monologeja ja ”pelkkää teatteria”. Eduskuntapuheiden koko kuva on kuitenkin monimuotoisempi ja väistää helppoja yleistyksiä.
Virka- ja lakikieli
