vuorovaikutus
Etnisten nimitysten eri sävyt
Satu Tervonen
Suomalaisten kielitaju ei ole yhtenäinen, kun puhutaan kansallisuusnimityksistä. Se, mistä toinen loukkaantuu, saattaa toiselle olla tavallista puhekieltä. Erilaisten kansallisuuteen ym. etniseen alkuperään viittaavien nimitysten eli etnonyymien merkityksiä ja sivumerkityksiä on selvittänyt pro gradu -tutkielmassaan Satu Tervonen.
Artikkeli
Tämä ja tuo keskustelussa
Eeva-Leena Seppänen
Silloin tällöin kiistellään siitä, onko hyväksyttävää viitata ihmiseen demonstratiivipronominilla se, vai pitäisikö tähän tehtävään käyttää yksinomaan persoonapronominia hän. Harvemmin muistetaan, että pronominin se lisäksi myös pronomineja tämä ja tuo käytetään henkilöviitteisinä monissa yhteyksissä – varsinkin silloin, kun puhutaan läsnä olevasta henkilöstä, keskustelukumppanista.
Artikkeli
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tämä, tuo vai se?
Matti Larjavaara
Miten opetetaan muunkieliselle suomen mutkikas demonstratiivisysteemi? Virolaisella on vain yksi see siinä missä suomalaisella tämä, tuo ja se. Jos uskotaan, että virolainenkin voi oppia suomen demonstratiivit, miten tuo oppiminen parhaiten sujuu, miten meidän demonstratiivejamme on opetettava?
Artikkeli
Viestinnän vivahteita
Elina Heikkilä
Vielä saattaa elää perinteinen mielikuva kielentutkijasta, jonka puheessa sinkoilevat translatiivit ja instruktiivit ja joka silmät kiiluen keräilee outoja murresanoja. Moni tutkija on kuitenkin kiinnostunut aivan tavallisista arkielämän viestintätilanteista. Tutkimus voi käynnistyä vaikkapa siitä hiljaisesta ihmetyksestä, jota kuka hyvänsä tuntisi seuraavanlaisissa tilanteissa.
Artikkeli
Sinä ja suomalaiset: yksikön toisen persoonan yleistävästä käytöstä
Eeva-Leena Seppänen
Tekijän suora ilmaiseminen voidaan välttää muutenkin kuin passiiviksi nimitetyllä verbinmuodolla. Yksi nykyisin ilmeisesti yleistyvä tapa on yksikön toisen persoonan käyttö, ”sä-passiivi”. Sitä on pidetty englannin kielen vaikutuksena, mutta näyttääpä sillä olevan vanhat kotoperäisetkin juuret.
Artikkeli
Imperialistinen sä-puhe – kun sä ajat formulaa
Jussi Ojajärvi
Niin sanotun sä-passiivin käyttäjä yleistää oman näkökulmansa ja puhuu ikään kuin kuulijansa puolesta. Seuraavassa ”sä-puhetta” tarkastelee kirjallisuudentutkija, jonka mielestä tämä puhekieleen pesiytynyt piirre ei ole yksinomaan aggressiivinen anglismi, vaan kyse on valta-asetelman ilmaisemisesta tavalla, joka on kuluttamista ja kilpailua tihkuvalle puhumisympäristölle tunnusomainen.
Artikkeli
Konditionaalin käytöstä
Riitta Eronen, Pertti Pohjanvuori
Kysymys: Olen ylen kyllästynyt konditionaalin yleistymiseen niin puheessa kuin kirjoitetussa sanassakin. Seurakunnissa papit eivät enää …
Kysyttyä
Rahat tänne tai pamahtaa! Laskut ja puhuttelun vaikeus
Katariina Iisa
Puhuttelun vaikeus ei koske vain puhetilanteita. Yhtä vaikeaa on ratkaista kirjoitukseen sopivaa puhuttelumuotoa, varsinkin jos tekstin tavoitteena on saada vastaanottaja maksamaan laskunsa. Sinuttelu, teitittely, passiivi – verbin muoto kertoo paljon tarkkakorvaiselle lukijalle.
Artikkeli
Minnan ja Mikan kavereina
Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila
”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …
Kielen opetus ja oppiminen