Siirry sisältöön

virkakieli

Virkakieli Meksikon

Aino Piehl

Virkakielen ymmärrettävyys herättää keskustelua, olipa kieli tai kielialue mikä hyvänsä. Kiinnostus on kuitenkin vaihdellut aikojen kuluessa heiluriliikkeen tavoin. Euroopassa heiluri oli vahvasti matkalla ylös 1970-luvulla, Latinalaisessa Amerikassa suunta sinne on nyt.

Virka- ja lakikieli

Kotihoidon teksteillä monta tehtävää

Kati Karvinen

Kotihoito on kunnallista perushoivan ja -hoidon työtä, jonka avulla moni vanhus ja pitkäaikaissairas pystyy elämään kotonaan toimintakyvyn heiketessäkin. Tärkeä osa kotihoidon työtä on asiakaskäynneistä kirjoittaminen. Millaista on tekstien kieli?

Virka- ja lakikieli

Kertomuksia lapsista ja lasten määristä
Virastojen toimintakertomusten muutoksia

Essi Lehtinen

Vanhoista sosiaali- ja terveystoimen toimintakertomuksista voi löytää mielenkiintoista virkakieltä, jossa toimijoina ovat ihmiset. Siinä, missä ennen kerrottiin ”köyhistä ja orvoista lapsista”, kerrotaan nykyisin ”huostassa olevien lasten kokonaismäärästä”.​​​​​​​

Virka- ja lakikieli

Mistä puhutaan, kun puhutaan laadusta?

Salla Niemi

Laadusta puhutaan monenlaisissa yhteyksissä. On laatutyötä, laadunarviointia, laatujohtamista, laatustrategioita ja laatupalkintoja. Laatua arvioidaan, valvotaan, tarkkaillaan ja parannetaan. Mistä nämä laatu-sanat ovat tulleet kieleen, ja mistä ne kertovat?

Virka- ja lakikieli

Näkyvätkö laissa direktiivien jäljet?

Aino Piehl

EU-direktiivien vaikutuksesta suomalaisten säädösten kieleen on keskusteltu EU-jäsenyyden alkuajoista lähtien. Monet ovat epäilleet, että suomalaiset lait ovat nyt direktiivien vuoksi ottaneet taka-askelia. Onko aihetta epäilyyn?

Virka- ja lakikieli

Selkeyden ja ymmärrettävyyden puolustaja
Haastateltavana Esko Koivusalo

Salli Kankaanpää

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen perustamisen jälkeen ensimmäinen Kielitoimiston johtaja ja Kielikellon päätoimittaja oli Esko Koivusalo, joka jatkoi näissä tehtävissä vuoteen 1990. Esko Koivusalo kertoo tuon ajan kielenhuollosta. Haastattelijana on Kielitoimiston tutkija Salli Kankaanpää.

Kielenhuollon historia ja periaatteet

Jokapäiväisten tekstien äärellä

Riitta Eronen

Suomessa melkein kaikki ovat luku- ja kirjoitustaitoisia. Useimmat käyttävät näitä taitojaan myös työssään. Miksi sitten …

Toimitukselta

Ymmällään verokielestä – ja sen ymmärtää

Vesa Heikkinen

Verotus on edelleen monimutkaista, ja niin verolomakkeita kuin niiden täyttöohjeitakin pidetään usein mutkikkaina ja vaikeaselkoisina. Mistä tällaiset tuntemukset kumpuavat? Miksi lomakkeiden ja ohjeiden tekstit tuskastuttavat? Eihän kukaan tahallaan tekee virkateksteistä kapulakielisiä?

Virka- ja lakikieli

Valmiit tekstipohjat kirjoittamisen apuna

Kati Liikamaa-Pasma, Ulla Tiililä

Julkishallinnon laitoksissa ja liike-elämässä asiakkaille tarkoitetut tekstit laaditaan nykyään tavallisesti valmiista katkelmista koostaen. Millaisia tekstejä näin syntyy? Mitä haittaa ja hyötyä valmiista pohjista on kirjoittamiselle? Esimerkit ovat valtaosin Kelan eri toimistojen sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston päätöksistä.

Virka- ja lakikieli

Hallinnon sanastotyön haasteet

Hanna Aronen

Miksi Suomen sanaa kunta ei aina voi kääntää englanniksi sanalla municipality? Tai miksi Suomen presidentti ei ole sama kuin USA:n presidentti? Muun muassa tällaisia kysymyksiä pohditaan valtioneuvoston kanslian kielipalvelussa. Erikoistutkija ja terminologi Tellervo Hyttinen valottaa haastattelussa hallinnon sanastotyön arkea ja kertoo työn erityispiirteistä.

Kieli ja työelämä