virkakieli
Ei eurosuomea vaan suomea
Helena Rautala
Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …
Artikkeli
Säädöskielen eurokunnosta
Inkaliisa Vihonen
Suomi liittyi Euroopan unioniin oikeastaan yllättävän nopeasti. Uuden tilanteen kaikkia vaikutuksia ei osattu arvioida etukäteen, tuskin osataan vieläkään. Arvaamattoman suuri vaikutus liittymisellä on myös kielenkäyttöömme. Eurosäännösten tuomia konkreettisia kielikysymyksiä tarkastelee tässä kirjoituksessa kielenkääntäjä Inkaliisa Vihonen, joka on tehnyt eurosuomea käsittelevän suomen kielen laudaturtutkielman Helsingin yliopistoon.
Artikkeli
Uusi painos virkakielen oppaasta
Kaino Laaksonen
Esko Koivusalon ja Liisa Huovinen-Nybergin runsaat kymmenen vuotta sitten laatimasta oppaasta Selkeä virkakieli ilmestyi viime …
Artikkeli
Komiteanmietintöjen välittämät mielikuvat – kurkistus virkakielen kääntöpuolelle
Mari-Erika Rovasalo
Virkakieltä ja sen ongelmia on käsitelty viime vuosina monissa Kielikellon numeroissa (3/92, 4/92, 2/93 ja 3/93). Mari-Erika Rovasalon näkökulma virkakieleen on uudenlainen. Hän tarkastelee virkakielen metaforia eli kielikuvia ja pohtii mielikuvien merkitystä. Miten virkakielen synnyttämät mielikuvat vaikuttavat lukijan tapaan hahmottaa todellisuutta?
Artikkeli
Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?
Katariina Iisa
Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/93 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat …
Artikkeli
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Artikkeli
Maratonsanat vainoavat toimittajaa – ja lukijaa
Hannu Paronen
Kun toimittaja istuu näyttöpäätteen ääreen, alkaa armoton taistelu. Vihollinen on virkakieli, sen pitkät ja kaavamaiset …
Artikkeli
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Artikkeli
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus
Jussi Kallio
Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …
Artikkeli