virkakieli
Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?
Katariina Iisa
Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/93 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat …
Artikkeli
Kelan kieli puntarissa
Kaino Laaksonen
Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …
Artikkeli
Maratonsanat vainoavat toimittajaa – ja lukijaa
Hannu Paronen
Kun toimittaja istuu näyttöpäätteen ääreen, alkaa armoton taistelu. Vihollinen on virkakieli, sen pitkät ja kaavamaiset …
Artikkeli
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Artikkeli
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Neljän vapauden kielellinen liikkuvuus
Jussi Kallio
Euroopan talousalueen luominen ja Suomen anomus Euroopan yhteisöön liittymiseksi ovat yhdessä synnyttäneet maamme historian suurimman …
Artikkeli
Virkakielen vinoumaa
Jussi Kallio
Runsas vuosi sitten sattui monelle silmään lehdestä pikku uutinen, jossa apulaisoikeuskanslerin kerrottiin muistuttaneen virkamiehiä selkeän …
Artikkeli
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Korkeakoulut ja virkakielen koulutus
Päivi Rintala
Virkakielikomitean asettamiseen vuonna 1979 johti pitkäaikainen, monin tavoin ilmaistu tyytymättömyys virkamiesten ja varsinkin viranomaisten kielenkäyttöä …
Artikkeli
Tekijät ja asioiden suhteet virkakielessä
Liisa Huovinen-Nyberg
Perinteisesti virkakielen päätavoitteina on pidetty asiallisuutta, täsmällisyyttä ja kielellistä moitteettomuutta. Usein viranomaisteksteissä myös vältetään liiallista ehdottomuutta ja jossain määrin pyöristetään sanontaa. Samoin liikaa persoonallisuutta yritetään kaihtaa. Virkakielen huoltaja Liisa Huovinen- Nyberg tarkastelee kahta nykyvirkakielelle tyypillistä piirrettä: passiivimuotoa ja nominaalistamista. Ne piilottavat usein vastuunottajan persoonan ja häivyttävät asioiden väliset riippuvuussuhteet.
Artikkeli