Siirry sisältöön

vierassanat

Vieraita kieliä sanojen takana

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Kansainvälisiin ilmiöihin liittyvät sanat omaksutaan nykyään suomeenkin lähes reaaliajassa, mikä näkyy Kielitoimiston sanakirjasta. Yleisin lainanantajakieli on edelleen englanti, mutta lainoja saadaan muualtakin.

Lainasanat

Kritisoida vai kritikoida? Eräs vierassanaryväs

Matti Räsänen

Eräät vierassanoihin perustuvat verbit muodostavat nykysuomessa kiintoisan ilmausrypään. Siihen kuuluvissa verbeissä on senkaltaista vaihtelua kuin sanoissa idealisoida ~ ideaalistaa, kritikoida ~ kritisoida ja standardisoida ~ standardoida. Mikä on näiden sanatyyppien historia ja vaihtelun tausta?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Kirjain h vieraissa nimissä

Pirjo Mikkonen

Mitä enemmän uutisoidaan Euroopan ulkopuolisista maista, sitä useammin kysytään, miten paikan- ja henkilönnimet tulee ääntää …

Kysyttyä

Curling-vanhemmat

Minna Haapanen

Curling on urheilulajin nimitys, mutta onko sanalla curling-vanhemmat jotain tekemistä sennimisen joukkuelajin kanssa? Curling-vanhemmiksi sanotaan …

Kysyttyä

Myrskyjen pyörteissä

Salli Kankaanpää

Myrskyksi kutsutaan hyvin voimakasta tuulta. Meteorologien määritelmän mukaan tavallisessa myrskyssä tuuli puhaltaa 21–32 metriä sekunnissa. …

Kysyttyä

Sanojen puolielämää

Jaakko Anhava

Kamelikurkeen voi törmätä vanhoissa kirjoissa ja Aku Ankassa, muuten sama eläin on strutsi. Komeetta on nykyisin tutumpi sana kuin pyrstötähti, mutta ei sekään käytöstä täysin kadonnut ole. Kielen elävien ja vanhentuneiden sanojen välillä on kiintoisa harmaa vyöhyke.

Sanojen taustaa

Sitaattilainat sanakirjassa

Liisa Nuutinen

CD-Perussanakirjan seuraajan Kielitoimiston sanakirjan noin 4 000 uudesta hakusanasta on sitaattilainoja vain muutama prosentti. Ryhmä on pieni, mutta monin tavoin ongelmallinen. Erityisesti näiden sanojen taivuttaminen on hankalaa.

Lainasanat

Šamaani, shamaani vai samaani? Suhuäänteet suomen oikeinkirjoituksessa

Martti Kahla

Vierassanojen oikeinkirjoitus on suomessa melko vakiintunutta. Poikkeuksena on kuitenkin suhuäänteiden merkintä. Pitäisikö niitä koskevia oikeinkirjoitusohjeita tarkentaa? Asiaa pohtii eri-ikäisten vierassanakirjojen kirjavaa käytäntöä tutkinut Martti Kahla.

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Kielen elämää vuonna 1954

Riitta Hyvärinen

Kansaa on aina kiinnostanut kieli, myös puoli vuosisataa sitten. Mitä tuolloin kysyttiin Kielitoimiston puhelinneuvonnassa? Entä mikä kirvoitti kansalaisia kirjoittamaan kielestä lehteen?

Kielenhuollon historia ja periaatteet

ekspatriaatti

Raija Moilanen

Nykyisin näkee käytettävän nimitystä ekspatriaatti kotimaansa ulkopuolella toimivasta työntekijästä, työharjoittelussa ulkomailla olevasta opiskelijasta ja ylipäänsä …

Kysyttyä