tyyli
Tekijä esiin – tai sitten ei
Marja-Liisa Kuronen
Ulla Tiililä ja Katariina Iisa ovat käsitelleet vuoden 1993 Kielikelloissa 2 ja 3 mielenkiintoista aihetta: …
Keskustelua
Etteikö
Sari Maamies
Helsingin yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Matti Larjavaara kirjoitti Virittäjä-lehden numerossa 1/1992 etteikö-konjunktiosta, jonka käyttöön kielenhuolto on suhtautunut kielteisesti. Larjavaara ehdottaa kirjoituksessaan, että suomen kielen lautakunta käsittelisi asiaa ja väljentäisi ohjetta. Lautakunta käsitteli etteikö-konjunktiota kokouksissaan 28.9. ja 9.11.1992 kielitoimiston tutkijan Sari Maamiehen alustuksen pohjalta. Seuraavassa tuo alustus hieman muokattuna sekä sen lopuksi lautakunnan päätös.
Rakenteet
Kirjoittajan tarkoitus ja lukijan tulkinta – usein kaksi eri asiaa
Katariina Iisa, Ulla Tiililä
On hyvä, että asiakaskirjeenvaihtoon liittyvät seikat herättävät keskustelua. Aiheesta on nimittäin tarjolla melko vähän tietoa: …
Keskustelua
Eräs menestystarina
Raimo Jussila
Pronomini eräs oli pitkään eräs oikeakielisyytemme kiusallisimmista knopeista. Sen käyttöala haluttiin rajata sellaisiin tapauksiin, jotka …
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit
Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa
Ulla Tiililä
Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.
Virka- ja lakikieli
Miksi ei saisi pärjätä? Ylioppilasaineiden arkityyliin ja asiatyyliin rajankäyntiä
Laila Lehikoinen
Kielitaitoon kuuluu myös tyylien hallinta. Osittain tyylinormit opitaan samalla tavalla kuin muukin kielen normisto: malleja …
Artikkeli
Onko ihmisellä turpa? Sanojen tyyliarvoista
Maija Länsimäki
Miltä kuulostaisi, jos toimittaja Arvi Lind lukisi uutisissa, että ”presidentti Koivisto eukkoineen lähti aamupäivällä valtiovierailulle …
Artikkeli
”Svetisismit”
Lehtori Anneli Kauppinen oli tiedustellut lautakunnan kantaa niin sanottuihin svetisismeihin ja niiden käsittelyyn oppikirjoissa. Lautakunta …
Suomen kielen lautakunta
Virkakielen osalta
Aino Piehl
Asiateksteissä välähtävät tiheään pienet sanat, jotka käytöltään muistuttavat postpositioita, esimerkiksi osalta, kannalta, kohdalla, ohella, puitteissa. …
Virka- ja lakikieli
Mikä virkakielikoulutuksessa kiikastaa
Katariina Iisa, Aino Piehl
Viime vuosina on viranomaisten kielenkäytön kohentaminen ollut yksi kielenhuollon päätehtäviä. Jo ennen kuin valtioneuvosto kymmenen vuotta sitten antoi virkakielipäätöksen (497/82), oli kielitoimisto järjestänyt kielenkäytön koulutusta sellaisissa virastoissa, joissa viranhaltijat olivat itse kiinnostuneita ammattitaitonsa tämän puolen parantamisesta. Valtioneuvoston annettua viranomaisten kielenkäytön parantamiseen velvoittavan päätöksen 23.6.1982 kielenkäyttökoulutuksen kysyntä kasvoi suuresti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on päätöksen mukaan kielen asiantuntija kielenkäytön kehittämisessä, ja se on järjestänyt julkishallinnon virkamiehille suomen ja ruotsin kielenkäyttökoulutusta, kielitoimisto suomen kielen koulutusta vuosittain viitisensataa tuntia. Seuraavassa kielitoimiston kouluttajat Katariina I i s a ja Aino P i e h l esittävät ajatuksia, jotka heidän mielestään pitäisi ottaa virkakielikoulutuksessa huomioon.
Virka- ja lakikieli