Siirry sisältöön

tyyli

Kelan kieli puntarissa

Kaino Laaksonen

Viime vuoden elokuun alussa tuli kuluneeksi kymmenen vuotta valtioneuvoston virkakielipäätöksen voimaantulosta. Päätös perustui komiteanmietintöön Kieli …

Virka- ja lakikieli

Sepät ja sydet

Vuokko Raivio

Äidinkielen opettaja joutuu tekemisiin myös muiden aineiden oppikirjojen kielenkäytön kanssa. Antaako se oppilaalle hyviä malleja? Tukeeko se äidinkielen opettajan työtä? Tällaisia asioita pohtii Helsingin kuvataidelukion äidinkielen vanhempi lehtori Vuokko Raivio.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Onko tulla-futuuri tarpeeton?

Matti Vilppula

”Kirja viileästä laulajasta” oli otsikkona Helsingin Sanomissa viime syksynä (28.10.92) olleella arvostelulla, jossa Seppo Heikinheimo …

Verbit

Mitä on taekwondo? Kuuluvatko oktaavi ja kvintti urheiluun? Suomen kielen perussanakirjan urheilusanoista

Minna Suorsa

Sanomalehtien urheilusivuja selatessaan tai radion urheiluselostuksia kuunnellessaan törmää usein sanaan, jonka merkityksen haluaisi tietää tarkemmin. …

Erikoisalojen sanat

”Voittajan käsi kohoaa salkoon”. Kielikuvien salakarikoista

Matti Punttila

Kielikuvien salakarikoista puhumiseen liittyy jo sinänsä kielikuva, vertaus, jossa puhuja tai kirjoittaja ajatellaan vesillä liikkujaksi, …

Sanonnat ja fraasit

Mitä saan irti oppikirjoista?

Lauri Lehtinen

Puhuvatko aikuiset taas nuorten asioista kuulematta heitä itseään? Käyttäjän puheenvuoron oppikirjojen kielestä esitti kevään 1993 ylioppilas Lauri Lehtinen.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Näkyykö virkakirjeissä vastaanottajaa?

Katariina Iisa

Ulla Tiililä tarkastelee Kielikellossa 2/1993 sitä, miten viranomaiset ilmaisevat virkakirjeissä asioita, joissa he itse ovat …

Virka- ja lakikieli

is-päätteiset sanat – yleiskieleen vai roskikseen

Raija Lehtinen

Pitkään sojotti aamuisin työmatkani varrella erään pikaruokapaikan ulkopuolella lippu, jossa luki isoin kirjaimin LIHIS 6,00 …

Taivutus ja johtaminen

Virkakielikö persoonatonta? Virkakirje on monen kokin soppa

Ulla Tiililä

Onko virkakieli persoonatonta? Miksi se on sellaista? Pitääkö virkakielen olla persoonatonta vai saako se olla persoonatonta? Viranomaisten ja kansalaisten välistä kirjeenvaihtoa tutkinut erikoistutkijan sijainen Ulla Tiililä pohtii henkilöön viittaamisen ongelmia virkakirjeissä.

Virka- ja lakikieli

Voiko sodassa saada iäisyyskutsun? Miten kuoleminen ilmaistaan suomen kielessä

Maija Länsimäki

Elintoimintojen täydellisestä ja korjaantumattomasta lakkaamisesta käytetään suomessa teonsanaa kuolla. Se – kuten myös elää-sana – …

Sananvalinta