tyyli
Suomi ei ole menossa Natoon, päinvastoin
Lassi Koponen, Sari Maamies
Kun kielikorva herkistyy jollekin ärsykkeelle, tästä vaikutuksesta voi tiheään toistuvana kehittyä harminpaikka. Alkaa pistellä korvassa, …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Televisiouutisten kielestä
Arvi Lind
Yleisradion television uutistoimituksessa pyritään käyttämään moitteetonta, puhuttua yleiskieltä. Sillä on selvä ero kirjoitettuun kirjakieleen. Päätavoitteena …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Itse asiassa
Sakari Viinamäki
Olen kiusallisessa tilanteessa. Pari pientä sanaa kiusaa minua. Itse asiassa minua on jo pari vuotta …
Keskustelua
Ei eurosuomea vaan suomea
Helena Rautala
Olin Luxemburgissa heinä-elokuussa 1995 opettamassa suomea EU-komission ja EU-parlamentin kääntäjille. Kotiuduttuani kävin läpi sanomalehtiä. Niitä …
Virka- ja lakikieli
Mansikin tyttäret
Matti Vilppula
Muuan lukija kritisoi Suomen Luonto -lehden syyskuun numerossa sitä, että lehti on aiemmin (7/1996) eräässä …
Sananvalinta
Kielimiehiltä kieli pois? Eräs 60-luvun polemiikki
Päivi Rintala
Pohjoismaiden kielilautakuntien viimesyksyisen kokouksen teema oli kaunokirjallisuuden kieli. Suomen kielen lautakunnan puheenjohtaja apulaisprofessori Päivi Rintala käsitteli omassa esitelmässään Suomessa 1960-luvulla käytyä kielikeskustelua, jonka johtohahmo oli runoilija Pentti Saarikoski.
Yleiskieli ja puhekieli
”Meidänkin kannalta paras ratkaisu” – sanomalehtikielen omistusliitteistä
Anna-Mari Varjonen
Puhekielessä ja kaunokirjallisuudessakin yleinen omistusliitteettömyys ei kuulu norminmukaiseen yleiskieleen. Mutta noudatetaanko normia vai onko omistusliitteettömyys jo hivuttautumassa yleiskielen käyttöalueelle? Entä miten sujuvat kirjoittajilta omistusliitteen viittaussuhteet? Tämä artikkeli pohjautuu Anna-Mari Varjosen kongruenssia käsittelevään pro gradu -tutkielmaan, jossa hän tarkasteli muun muassa omistusliitteen käytön ongelmia sanomalehtikielessä.
Rakenteet
Kielen uusia kuvia
Irma Nissinen
Kielessä on paitsi tarkoitteita nimittäviä sanoja myös tarkoitteita kuvien tai vertausten avulla esittäviä sanoja, kuvailmauksia …
Sanonnat ja fraasit
Naapurien nimistä: kuka onkaan hurri?
Riitta Eronen
Kevään 1995 jääkiekkojuhlahumussa Suomessa syntyi keskustelua ja kiistaakin siitä, mitä oikein tarkoittaa sana hurri. Suomen …
Sananvalinta