tyyli
Tiedotekin kaipaa työstämistä
Jenni Saarilahti, Nana Viitaniemi
Kielikellossa 4/1998 julkaistiin Jenni Saarilahden kirjoitus Tiedotteesta uutiseksi (ks. Lue myös). Saarilahti oli vertaillut pro …
Keskustelua
Talvella on pääsääntöisesti kylmä
Sari Maamies
Sana pääsääntöisesti on tuttu suunnittelijoiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoina esiintyvien puheista. Alun perin sana on …
Kysyttyä
Mitä lymyääkään urheilu-uutisten määritteissä?
Annastiina Viertiö
Urheilu-uutisten kielelle ovat hyvin tyypillisiä sellaiset määritteet kuin Italiassakin nykyään hyvin suosittu laji tai ei …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kierrä kirjakielen mutkat, jos käännät murteelle
Leena Sarvas
Viime syksynä tuli markkinoille kokonaan savon murteella kirjoitettu Asterix-sarjakuvavihko. Se on Suomessa uusi aluevaltaus, mutta esimerkiksi Saksassa murteella kirjoitettuja sarjakuvavihkoja on julkaistu jo useampia. Kaikkinaiseen murteella kirjoittamiseen mutta erityisesti tällaiseen murteelle ”kääntämiseen” sisältyy omat ongelmansa, joiden ratkaisemiseksi joudutaan pohtimaan kahden kielimuodon, murteen ja yleiskielen, ominaispiirteitä ja suhdetta toisiinsa. – Leena Sarvas työskentelee Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa; hän osallistui taannoisen Asterixin savonnoskilpailun arviointiin.
Murteet ja slangi
Tiedotteesta uutiseksi
Jenni Saarilahti
Kokonaisten tekstien rakenteen ja sisällön tutkimus on ollut kielitieteen parissa viime vuosina vilkasta, mistä kielenhuoltokin on hyötynyt suuresti. Jenni Saarilahti on vertaillut pro gradu -työssään kahta eri tekstilajia – tiedotteita ja sanomalehtikirjoituksia – ja tutkinut, mitä tiedotteelle tapahtuu lehden toimittajan käsittelyssä: aihe, joka koskettaa monen Kielikellonkin lukijan työtä.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Kirjoittaja ja tekstin ymmärrettävyys
Katariina Iisa
Teksti on kirjoittajan lahja lukijalle. Kun lahjansaaja on vastaanottanut lahjan, ei antaja voi enää muuttaa sitä, vaikka omaan tekstiinsä suhtautuisi kuinka mustasukkaisesti tahansa. Kirjoittaja ei voikaan kovin paljon vaikuttaa siihen, millaisen tulkinnan yksittäinen lukija muodostaa tekstistä, sillä lukija rakentaa tekstin merkityksen suhteessa ei vain aiempiin tietoihinsa ja käsityksiinsä vaan myös suhteessa muihin teksteihin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Tekstiin kirjoittautuva lukija ja kirjoittaja – tasavertaisuutta vai vallankäyttöä?
Katariina Iisa
Vaikka teksti on itsenäinen, ovat siinä usein näkyvissä sekä kirjoittaja että lukija. Sanotaankin, että sekä …
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Suomi ei ole menossa Natoon, päinvastoin
Lassi Koponen, Sari Maamies
Kun kielikorva herkistyy jollekin ärsykkeelle, tästä vaikutuksesta voi tiheään toistuvana kehittyä harminpaikka. Alkaa pistellä korvassa, …
Numeraalit, adverbit ja partikkelit
Miten tekstinhuoltaja suhtautuu kirjakielen normeihin?
Salli Kankaanpää
Oikeakielisyyssääntöjä ei pidä noudattaa sokeasti, vaan on mietittävä myös tekstin kokonaisuutta ja sitä ympäristöä, mihin teksti on tarkoitettu. Siksi säännöistä voi joskus poiketakin. Sen sijaan että noudattaisi jokaista sääntöä kirjaimellisesti, tekstinhuoltaja joskus rikkoo tai tiukentaa sääntöä, joka kielioppaisiin tai sanakirjoihin on kirjattu. Ratkaisut tehdään aina tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Oletko ystävä, tuttava vai kaveri?
Mirja Pitkänen
Sanastontutkimus on vanha ja perinteikäs kielentutkimuksen ala. Kielen sanat eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan ne muodostavat erilaisia kenttiä, joissa sanojen merkitykset kytkeytyvät toisiinsa vaihtelevin tavoin. Synonymia eli samamerkityksisyys on useimmille tuttu termi. Esimerkkinä synonyymisista sanoista mainitaan usein mänty, honka ja petäjä, jotka viittaavat samaan puuhun. Lähemmin tarkastellen niiden merkityksessä on kuitenkin tyyliin, murteeseen, aikakauteen yms. liittyviä eroja. Mirja Pitkänen on tutkinut erilaisten ystävyyttä ilmaisevien sanojen muodostamaa merkityskenttää. Myös niiden samamerkityksisyys on vain pintapuolista, sillä ei ole samantekevää, minkä sanan valitsee missäkin tilanteessa.
Merkitys