suomen kielen lautakunta
Kielen normittamisesta
Osmo Ikola
Viime aikoina on paljon keskusteltu suomen kirja- ja yleiskielen normittamisen merkityksestä: siitä, minkä verran tällaisia normeja on syytä opettaa koulussa ja minkä verran normeista poikkeamisen pitäisi vaikuttaa ylioppilasaineiden arvosanoihin. Kritiikki on tullut ennen kaikkea äidinkielen opettajien piiristä, ja sen kohteina ovat olleet ainakin ylioppilastutkintolautakunta ja kielenhuoltajat. On myös ehdotettu, että olisi järjestettävä näiden kolmen ryhmän edustajien välinen keskustelu. Julkisuudessa käydyn keskustelun ja tehtyjen ehdotusten johdosta on nyt järjestetty tämä teemapäivä. Aloitteen on tehnyt Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta, ja taloudelliset mahdollisuudet tilaisuuden järjestämiseen on antanut tutkimuskeskus, jonka johtaja professori Tuomi on pyydetty tilaisuuden puheenjohtajaksi.
Artikkeli
Suomen kielen lautakunta – mihin se pyrkii ja miten se toimii?
Osmo Ikola
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen suomen kielen lautakunta (lyhyesti: kielilautakunta) jatkaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kielivaliokunnan (1928–48), Suomen Akatemian kielilautakunnan (1949–69) ja Nykysuomen laitoksen kielilautakunnan (1970–76) työtä. Suomen kielen lautakunnan tehtävänä on 1976 annetun asetuksen mukaan ”päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista”. Yksityiskohtaisempi kielenhuolto taas on uskottu tutkimuskeskuksen kielitoimistolle, jonka tehtävänä on mm. ”laatia sanakirjoja ja ohjeistoja, antaa suosituksia ja ohjeita suomen kielen käytöstä sekä tarjota muutakin, työjärjestyksessä vahvistettavaa kielenhuoltopalvelua”. Käytännössä kielilautakuntakin kyllä usein joutuu käsittelemään kielenkäytön yksityiskohtia, sikäli kuin niihin liittyy periaatteellinen kannanotto. Tällaisia voidaan verrata verrata vaikkapa oikeuslaitoksen tuntemiin ns. ennakkopäätöksiin.
Artikkeli
Juova-numerokoodi
Taru Kolehmainen
Varsinkin kulutustavaroiden kaupassa on Suomessakin saamassa jalansijaa kansainvälinen tuotepakkausten merkintäjärjestelmä, jonka tavallinen kuluttaja huomaa lähinnä …
Artikkeli
Ruokalajit
Liisa Huovinen-Nyberg
Täsmällinen kielenkäyttö on ravintola- ja kotitalousalalla tärkeää, jotta aterian nauttijat tietäisivät, mitä he syövät. Tärkeää …
Erikoisalojen sanat
Norjan kielimuotojen nimitykset
Olli Nuutinen
Norjassa on kaksi virallista kielimuotoa, bokmål ja nynorsk. Näiden lisäksi esiintyvät Norjan kielioloista puhuttaessa nimitykset …
Artikkeli
Vieraiden nimien ääntäminen
Eeva Maria Närhi
Tavoitteet ja käytäntö Suomen kielen lautakunta on v. 1981 parissa kokouksessaan käsitellyt vieraiden nimien ääntämisongelmia. …
Artikkeli
sahe
Puunrungon sahauksen tulosta ’lautaa’ tai ’lankkua’ tarkoittavan sanan sahatavarakappale synonyymiksi oli ehdotettu sanaa sahe. Suomen …
Artikkeli
Nahoittaa vai nahkoa?
Paavo Pulkkinen
Turkistarhauksesta puhuttaessa on tullut tavaksi käyttää verbiä nahoittaa tarkoittamassa eläimen surmaamista ja nylkemistä sekä nahan …
Artikkeli
retriitti
Suomessakin käytetään usein englannin sanaa retreat [ritrīt] (= vetäytyminen < lat. retra'here = vetää takaisin) …
Artikkeli
Suositus televisiomainosten kielestä
Mainostelevision julkaisemissa televisiomainonnan uusissa ohjeissa (Tv-mainonnan ohjeet, 1981) on maininta myös televisiomainosten kieliasusta. Kotimaisten kielten …
Artikkeli