paikannimet
”Pitää pirteenä kun tekee”
Saulo Kepsu jatkaa nimistöntutkimusta 90-vuotiaana
Sami Suviranta
Eläkkeellä oleva espoolainen ruotsin kielen opettaja Saulo Kepsu on arvostettu nimistöntutkija. Laajan asiantuntemuksensa avulla hän pystyy selittämään sekä yksittäisen nimen synnyn että koko tutkimusalueensa asutushistorian.
Kieli ja työelämä
Kaakonkulma
Kirsti Aapala, Petra Saarnisto
Kysymys Säätiedotuksissa meteorologit puhuvat usein kaakonkulmasta. Onko muita vastaavanlaisia kulmia? Entä onko kaakonkulma erisnimi, eli …
Paikannimet
Maorinkieliset nimet
Elina Wihuri
Kysymys Miten maorinkieliset nimet kirjoitetaan suomessa? Voiko pituusmerkin jättää pois esimerkiksi nimestä Whangārei? Vastaus Uuden-Seelannin …
Vieraskieliset nimet
Kukkivat paikannimet
Tiina Manni-Lindqvist
Kanervakylät sijaitsevat kangasmailla ja Kulleripellon kosteassa maassa kasvaa kulleroita. Millaisia ovat kasvin nimen sisältävät paikannimet ja mitä nimet kertovat kohteistaan? Nimen tausta ei aina ole se, miltä se pinnalta katsoen näyttää.
Paikannimet
Jokelankylästä Itikkaperälle
paikallissijan valinta kotimaisissa asutusnimissä
Elina Wihuri
Paikannimet taipuvat yleensä joko ulko- tai sisäpaikallissijassa: ollaan Apilistossa, tavataan Nihtiöllä. Nimen taivutustavasta saadaan parhaiten tietoa kysymällä paikkakunnan asukkailta. Vuosien mittaan taivutuksessa voi tapahtua myös muutoksia. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan nimien paikallissijataivutuksessa tapahtunutta kehitystä.
Paikannimet
Vanhassakylässä vai Vanhakylässä
adjektiivialun taivutuksen muutoksia asutusnimissä
Tiina Manni-Lindqvist
Vuonna 2015 Kotimaisten kielten keskuksesta lähetettiin kuntiin kysely, jolla haluttiin saada ajantasaista tietoa Suomen asutusnimistä ja niiden taivutuksesta. Kesällä 2020 saatiin viimeiset muutokset ja lisäykset vietyä Asutusnimihakemisto-verkkojulkaisuun. Artikkelissa tarkastellaan, onko asutusnimien adjektiivialun taipumisessa havaittavissa muutoksia.
Paikannimet
Rantatie, Ahvenpisto ja Kissankäpälä Mistä aineksista suomenkielinen tiennimistö koostuu?
Elina Wihuri
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa noin 139 400 erilaista suomen-, ruotsin- ja pohjoissaamenkielistä tiennimeä. Millaisia suomenkielisiä nimiä kunnissa on käytössä ja millaisia nimeämisperiaatteita niissä on noudatettu? Tien- ja kadunnimiä on hyvä tarkastella myös oikeinkirjoituksen ja toimivuuden näkökulmasta.
Rakennetun ympäristön nimet
Al-Holin leirin pakolaiset
Ulla Onkamo
Kysymys Kirjoitetaanko paikannimi Al-Hol vai al-Hol? Jos nimestä muodostetaan asukkaannimitys, onko se al-holilainen vai alholilainen? …
Asukkaiden ja kielten nimitykset
Korinttilaiskirje vai Korinttolaiskirje?
Hanna Virtakangas
Kysymys Raamatun Uusi testamentti sisältää kaksi Paavalin kirjoittamaa kirjettä korinttilaisille – vai ovatko ne sittenkin …
Kirjoitusasu ja ääntäminen
Monikielinen Inari
Taarna Valtonen
Monikielisyyden ja monikulttuurisuuden perinne on vahva pohjoisimmassa Suomessa. Inarin kunnan paikannimissä näkyvät kolmen saamen kielen sekä suomen ja ruotsin vuosisataisen rinnakkaiselon vaikutukset.
Monikielisyys
