Siirry sisältöön

merkitys

Puheenjohtajakausi vai puheenjohtajuuskausi?

Aino Piehl

Suomi on EU:n puheenjohtajavaltio taas vuoden 2006 viimeisellä puoliskolla. Tästä jaksosta on käytössä kaksikin sanaa, …

Kysyttyä

”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”

Matti Punttila

”Otti ohraleipä” ja ”kävi kalpaten”ovat sanontoja, jotka tarkoittavat samaa: ’käydä huonosti’. Yhteistä niille on myös …

Kysyttyä

Turhaa toistoa?

Tuure Hurme

Kukapa ei käyttelisi sellaisia ilmauksia kuin pojat ovat poikia, lupaus on lupaus ja sota on sotaa? Niissä esiintyvä toistorakenne on muillekin kielille kuin suomelle ominainen tyylikeino. Mutta kyse ei ole vain tyylistä, vaan näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta rakenne sisältää myös erilaisia merkityksiä.

Rakenteet

Mikä on roti?

Anna Sipilä

Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin …

Kysyttyä

Hyvää joulua Kielitoimistosta!

Taru Kolehmainen

Joulun aika (myös joulunaika tai jouluaika) alkaa Kielitoimistossa siitä, kun ensimmäisen kerran – yleensä jo …

Merkitys

Saako olla ironiaa?

Toini Rahtu

Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.

Merkitys

Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia

Heikki Hurtta

Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta

Taivutus ja johtaminen

Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen

Minna Pyhälahti

Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää …

Kysyttyä

Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa

Heidi Gröhn

Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli

Tekijät ja lukijat tekstien välissä

Vesa Heikkinen

Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.

Tekstit, tekstilajit ja tyyli