merkitys
Suomalaisittain, venäläisittäin: johdostyypin pulmia
Heikki Hurtta
Miten pitäisi tulkita sellainen ilmaus kuin ”suomalaisittain hyvä tulos”? Tämän johdostyypin käyttöä ja merkitystä pohdiskelee seuraavassa Suomen murteiden sanakirjan toimittaja Heikki Hurtta
Taivutus ja johtaminen
Mikä on roti?
Anna Sipilä
Puhekielessä kuulee sanottavan, että ”joku roti” pitää olla. Mikä onkaan tämä roti, jota vaaditaan milloin …
Kysyttyä
Hyvää joulua Kielitoimistosta!
Taru Kolehmainen
Joulun aika (myös joulunaika tai jouluaika) alkaa Kielitoimistossa siitä, kun ensimmäisen kerran – yleensä jo …
Merkitys
Saako olla ironiaa?
Toini Rahtu
Ironialla ilmaistaan jotain kielteistä, mutta kätketysti ja monimielisesti, ja siksi sen tulkinta ei aina ole helppoa. Käsitykset ironianviljelyn sopivuudesta erilaisiin tilanteisiin ja rooleihin kietoutuvat monenlaisiin käytösnormeihin ja kielellisiin odotuksiin.
Merkitys
Oletko vastuussa pomolle vai pomosta? – Rektiot vaikuttavat merkitykseen
Minna Pyhälahti
Kielioppitermi rektio merkitsee sitä, että sanaan liittyvä toinen sana on tietyssä muodossa. Ei ole selvää …
Rakenteet
Ihmiset iltapäivälehden otsikoissa
Heidi Gröhn
Otsikot kertovat tiivistetysti lehtijutun keskeisen sisällön, ja tavallisesti juuri niiden perusteella lukijat valitsevat, mihin juttuihin he haluavat perehtyä tarkemmin. Otsikot ovat lehtien luetuinta ainesta, eikä ole ollenkaan yhdentekevää, miten otsikot rakennetaan, mitä niissä painotetaan ja millainen näkökulma valitaan.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
”Viestinjuoksuvirheiden taimenia”
Osmo Ikola
Kielikellon numerossa 2/2002 oli Heikki Hurtan lyhyt kirjoitus taimen-sanan käytöstä merkityksessä ’taimi’. Ehkä minun sopii …
Merkitys
Puun taimenia
Heikki Hurtta
Suomen yleiskielessä sana taimen merkitsee ainoastaan erästä lohikalaa; tämä merkitys mainitaan Suomen kielen perussanakirjassa ja …
Merkitys
Tekijät ja lukijat tekstien välissä
Vesa Heikkinen
Viranomaisten tekstejä on syytetty vaikeaselkoisiksi ja kapulakielisiksi. Syitä on etsitty virkakielen tyypillisistä piirteistä, mm. monimutkaisista lauserakenteista. Mikään rakenne tai teksti ei kuitenkaan synny tyhjästä. Nykyiset tekstintutkijat kysyvätkin, voiko tekstin ymmärtää, jos ei tiedä, mikä on sen suhde toisiin teksteihin ja miksi teksti on tehty? Tekstien väliseen merkitysten pöheikköön eksyy joskus niin tekstin tekijä kuin lukijakin.
Tekstit, tekstilajit ja tyyli
Liipaisin ja laukoa
Paavo Pulkkinen
Kuvailmaukset kuuluvat kieleen, mutta niiden kanssa pitää olla tarkkana. Otetaanpa puheeksi kaksi ampumiseen liittyvää sanaa, joiden käyttö antaa aihetta kriittisiin huomautuksiin.
Sananvalinta