kielenopetus
Minnan ja Mikan kavereina
Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila
”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …
Kielen opetus ja oppiminen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka
Kuka lukee kirjeesi?
Pasi Lankinen
Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …
Kielen opetus ja oppiminen
Sisyfoksen työtä
Ilkka Mäkelä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kannalta on helpottavaa, että käsitys kielestä on laventunut: enää ei tarvitse …
Kielen opetus ja oppiminen
Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?
Irma Ollitervo
Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.
Keskustelua
Suomen kieliopin koko kuva
Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto
Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt …
Kielen vaihtelu
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa
Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?
Virka- ja lakikieli
Äidinkieli ja elämänhallinta
Tuula Uusi-Hallila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Muiden kielten vaikutus
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tuula Uusi-Hallila
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen …
Keskustelua
suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä
Anneli Räikkälä
Vieraskielisten suomen kielen opetuksessa on käytetty termejä suomi toisena kielenä ja suomi vieraana kielenä. Kahden …
Suomen kielen lautakunta