kielenopetus
Onko Suomella varaa suomeen – lääketieteessäkään?
Irma Ollitervo
Yliopistojen tiedekunnissa huolehditaan ainakin periaatteessa opiskelijoiden äidinkielen taitojen kehittämisestä. Liikaa opetusta ja ohjausta ei kuitenkaan ole, ja nykyisestäkin vähästä haluttaisiin monessa tiedekunnassa vielä leikata. Esimerkiksi Oulun yliopistosta valmistuvan lääkärin kykyä kirjoittaa ammattialastaan suomeksi arvioidaan vain kerran, kypsyyskokeessa, joka kirjoitetaan aivan opintojen loppuvaiheessa. Oulun yliopiston kielikeskuksen suomen kielen lehtori Irma Ollitervo on huolissaan siitä, mitä seurauksia tästä on lääketieteen suomen kielelle.
Kieli yhteiskunnassa
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta haluaa kiinnittää huomiota äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tasoon: Vuoden 1999 alusta tulivat …
Suomen kielen lautakunta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Artikkeli
Kuudella kurssilla onneen?
Anita Julin
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …
Kielen opetus ja oppiminen
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa
Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?
Artikkeli
Suomen kieliopin koko kuva
Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto
Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt …
Artikkeli
Äidinkieli ja elämänhallinta
Tuula Uusi-Hallila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Artikkeli
CD-Perussanakirja – uuden ajan sanasampo
Marja Lehtinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen vuosina 1990–1994 julkaiseman Suomen kielen perussanakirjan sähköinen versio CD-Perussanakirja on valmis. Sähköisen muodon ansiosta CD-Perussanakirjassa on monia sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät siitä uudenlaisen monipuolisen työkalun ammatikseen kirjoittaville ja kaikille kielestä kiinnostuneille. CD-Perussanakirjan syntyvaiheita ja ominaisuuksia esittelee seuraavassa toinen sen päätoimittajista Marja Lehtinen.
Artikkeli
Sukukielten sanakirjat – menneisyyttä vai tulevaisuutta varten?
Sirkka Saarinen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tehdään paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä sanakirjoja myös joidenkin suomen sukukielten sanakirjoja. Nämä hankkeet jatkavat osaltaan 1800-luvulla alkanutta suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien tutkimuksen perinnettä. Tohtori Sirkka Saarinen laatii marin eli tšeremissin kielen sanakirjaa. Tämä kirjoitus perustuu esitelmään, jonka hän piti Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen 20-vuotisjuhlaseminaarissa 1.3.1996.
Artikkeli
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Jaana Pajarinen
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …
Artikkeli