kielenopetus
Koulun eväin maailmalle
Sari Maamies
Työpaikan ilmoitustaululle ilmestyi tiedote kiinteistössä tehtävistä korjaustöistä. Tekstissä kerrottiin ohjeena talossa liikkuville, että ”henkilöliikenne tulee …
Toimitukselta
Vepski ja Umppari – torniolainen nimimaisema
Terhi Ainiala
Nimistöntutkimus on astunut peltojen pientareilta ja navetan takaa nykysuomalaisen tavallisimpaan maisemaan: kaupunkeihin ja taajamiin. Nyt …
Rakennetun ympäristön nimet
Mitä miettii opettaja?
Tuula Uusi-Hallila
Ylioppilastutkinnon tulosten pohdinnasta syntyy vääristynyt kuva, jos koulun arkitodellisuus ohitetaan. Sen tuntevat opettajat, jotka tekevät oppilaidensa kirjoitustaitojen kehittämiseksi parhaansa.
Kielen opetus ja oppiminen
Ylioppilasaine – äidinkielen taitojen mittari
Pentti Leino
Korkeakouluihin tulevien kielentaidoissa on aikaisempaa enemmän puutteita, ja samalla myös heidän opiskeluvalmiutensa ovat heikentyneet. Havainnot sopivat äidinkielen kokeen antamiin tuloksiin; niiden mukaan ongelman juuret juontavat koulujärjestelmään. Lukio on muuttunut luokattomaksi, ja sen tuntikehystä on rukattu. Sinänsä positiivisilla uudistuksilla näyttää kuitenkin olleen ennalta arvaamattomia sivuvaikutuksia.
Kielen opetus ja oppiminen
Tavaamisesta tavuttamiseen
Taru Kolehmainen
Tavu on ensimmäisiä kielitieteellisiä termejä, joihin tutustutaan jo alakoulussa. Tavujen hahmottaminen on tärkeää paitsi kirjoitettaessa myös luettaessa, etenkin lukemista opeteltaessa. Aapisista ja opettajanoppaista näkyy, millainen asema tavaamisella ja tavutuksella on ollut opetuksessa eri vuosikymmeninä. – Taru Kolehmainen selvittelee tässä kirjoituksessa tavun merkitystä lukemisen opetuksessa. Tavutuksen käytännön ongelmiin hän palaa Kielikellon tulevissa numeroissa.
Kielen opetus ja oppiminen
Suomen romanikieli
Kimmo Granqvist
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus on työskennellyt romanikielen parissa jo 1980-luvulta lähtien. Laajemmin romanikieltä alettiin kuitenkin tutkia …
Vähemmistökielet
Kieku ja Kaiku äidinkielen talkoissa
Pirjo Hiidenmaa, Sari Maamies
Luonnontieteiden ja vieraiden kielten opetusta on Suomessa tuettu erilaisin hankkein. Miksei myös omaa kieltä ja kulttuuria tueta näin? Äidinkielen hyväksi tehty työ tulee kaikuna takaisin.
Kieli ja työelämä
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Suomen kielen lautakunta
Minnan ja Mikan kavereina
Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila
”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …
Kielen opetus ja oppiminen
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka