kielenopetus
Ukrainalaiset ja ukrainan kieli Suomessa sotavuosina 2022–2023
Maria Frick, Yan Kapranov
Ukrainan kieltä puhuvat ovat nousseet Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen yhdeksi Suomen suurimmista kieliryhmistä. Oulun ja Kiovan yliopistojen laatimalla kyselyllä on kerätty tietoa Suomessa asuvien ja oleskelevien ukrainalaisten kielivalinnoista ja -asenteista sekä heidän mahdollisuuksistaan ylläpitää omaa kieltään kotimaansa ulkopuolella.
Kieli yhteiskunnassa
Kielibuustista työkaluja kansainvälisten osaajien kielenoppimiseen
Jepa Viinanen
Erityisesti korkeakoulutettujen osaajien Suomeen houkuttelemiseksi ja maassa pitämiseksi on viime vuosina perustettu monenlaisia hankkeita. Samalla työllistymisen ja kotoutumisen edellytyksenä on alettu yhä laajemmin nähdä myös kotimaisten kielten taito. Ratkaisuja suomen ja ruotsin kielen oppimiseen ja opettamiseen kehitetään nyt Kielibuusti-hankkeessa, jonka tuottamat sisällöt ovat saatavilla samannimisellä verkkosivustolla.
Kieli yhteiskunnassa
Suomen kielivaranto muutoksessa
Leena Nissilä
Suomessa puhuttavien äidinkielten määrä on lisääntynyt huomattavasti muutamassa vuosikymmenessä, ja kielet ovat entistä enemmän esillä yhteiskunnassa. Osa kielivarannosta on kuitenkin piilossa. Tarvitaan uudenlaisia keinoja kielten oppimisen ja käytön tukemiseksi, jotta olemassa olevaa kielivarantoa voidaan hyödyntää parhaalla tavalla.
Kieli käytössä
Kielen tulee olla kaikkien saatavilla
May Wikström
”Kielet eivät kilpaile toistensa kanssa.” Kotimaisten kielten keskuksen uusi johtaja Leena Nissilä uskoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa on tilaa eri kielille.
Kieli käytössä
Monikielisyys koulussa
yksikielisestä instituutiosta limittäiskieliseen opetukseen
Heini Lehtonen
Ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun asukkaista joka neljäs on niin sanotusti vieraskielinen eli puhuu ensikielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Tämä tarkoittaa, että kouluikäisistä vähintään joka neljäs puhuu kotona muutakin kuin koulukieltään. Oppilaiden kielitaustan moninaisuus on otettava huomioon myös koulun opetuksessa.
Kieli käytössä
Loistava kielemme
Hannu Pirinen
Jokainen suomalainen on törmännyt vieraan kielen opiskelussa kiusalliseen asiaan: sanat kirjoitetaan eri tavoin kuin äännetään. …
Kieli yhteiskunnassa
”Helppoa ja hauskaa” – suomea Toiston avulla
Riitta Hyvärinen
Syksyllä 2015 Suomessa elettiin aivan uudenlaista todellisuutta. Maahan saapui nopeassa tahdissa tuhansia turvapaikanhakijoita. Tavalliset suomalaiset …
Kieli yhteiskunnassa
Aikuisten maahanmuuttajien kielenopetuksen laatu on varmistettava
Suomen kielen lautakunta keskusteli syksyllä 2016 maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämisestä ja julkaisi kannanoton tammikuussa 2017.
Suomen kielen lautakunta
Kieli- ja viestintätaito on osa ammattitaitoa
Tarja Ahopelto, Ilona Tanskanen, Tuija Tolonen-Kytölä
Ammattikorkeakoulujen suomen kielen ja viestinnän opintojen merkityksestä ollaan yhtä mieltä ainakin julkilausumissa: kieli- ja viestintäosaamista tarvitaan. Opetuksen määrä sen sijaan vaihtelee suuresti, mikä johtaa kysymään, saavatko kaikki opiskelijat opinnoissaan työelämässä tarvittavan suomen kielen ja viestinnän taidon.
Selkeä kieli ja selkokieli
Tekstintarkistajia kouluttamassa
Sirkku Latomaa
Suomen kielen asemasta tieteen kielenä on puhuttu paljon viime vuosina. On käynyt ilmi, ettei suomeksi julkaisemista arvosteta samassa määrin kuin ennen. Kun sitten julkaistaan, olisi tärkeää, että lopputulos on viestivää ja yleiskielen suosituksia noudattavaa.
Kieli käytössä