kielenopetus
Kuudella kurssilla onneen?
Anita Julin
Olen opettanut lukiossa äidinkieltä yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt alan todella hermostua: lähikunnissa houkutellaan oppilaita …
Kielen opetus ja oppiminen
Minnan ja Mikan kavereina
Kirsti Mäkinen, Tuula Uusi-Hallila
”Helene on ikuistanut itsensä maailmansodan kynnyksellä.” ”Viimeisissä maalauksissa Helenen katseeseen on tullut syvyyttä.” Ylioppilaskokelaat saivat …
Kielen opetus ja oppiminen
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen taso on turvattava
Riitta Eronen, Sari Maamies
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen asiantuntijaelin, jonka tehtäviin kuuluu päättää suomen kielen käyttöä koskevista periaatteellisista ja yleisluonteisista suosituksista. Lokakuisessa kokouksessaan suomen kielen lautakunta sai käsiteltäväkseen koko joukon adjektiiveihin liittyviä kysymyksiä, jotka CD-Perussanakirjan toimitus oli valmistellut sanakirjan päivitystyötä varten. Adjektiivien komparaatiokysymyksiin palataan Kielikellon sivuilla myöhemmin, mutta jo nyt on syytä kertoa lautakunnan kanta muutamiin kokouksessa käsiteltyyn kielenhuoltonormiin.
Suomen kielen lautakunta
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielipoliittinen ohjelma
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan suomea, ruotsia, saamea, romanikieltä ja suomalaista viittomakieltä. Tavoitteeksi on asetettu laajentaa toimintaa kielipoliittisten kysymysten suuntaan, jotta laajasti ymmärrettäisiin oman kielen ja hyvien kielenkäyttötaitojen merkitys yhteiskunnan toiminnalle ja yksilölle. Kielipoliittisen ohjelman avulla pyritään mm. avaamaan näköaloja ja herättämään keskustelua näistä aiheista.
Kielipolitiikka
Kuka lukee kirjeesi?
Pasi Lankinen
Ei ole kovin kauan siitä, kun eräässä merkantin ammattitutkintoon tähtäävässä näyttökokeessa annettiin tehtäväksi kirjoittaa mm. …
Kielen opetus ja oppiminen
Suomen kieliopin koko kuva
Tarja Riitta Heinonen, Vesa Koivisto
Sanalla kielioppi on monen korvissa kunnioitusta herättävä, jopa pelottava kaiku. Kouluajoilta ovat mieleen iskostuneet kielioppisäännöt …
Kielen vaihtelu
Kuka muuttaa virkakieltä ja miten?
Vesa Heikkinen, Pirjo Hiidenmaa
Virkakielen vaikeaselkoisuuteen tarttuvat, syystäkin, tuolloin tällöin niin kielenhuoltajat, virastojen asiakkaat kuin itse virkatekstien kirjoittajatkin. Kielen toivottaisiin olevan entistä selkeämpää, avautuvan helpommin ja muistuttavan muista yhteyksistä tuttuja kirjoitustapoja. Virkakielellä on historiansa ja virastoilla käytänteensä, jotka ylläpitävät vakiintuneita esitystapoja ja hidastavat muutoksia. Silti virkatyö ja -kieli muuttuvat – mutta mihin suuntaan?
Virka- ja lakikieli
Äidinkieli ja elämänhallinta
Tuula Uusi-Hallila
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus järjesti Agricolan päivänä 9.4.1997 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden merkeissä yleisötilaisuuden ”Suomalaisena eurooppalaisessa kieliyhteisössä”. Tilaisuudessa tarkasteltiin suomen kielen asemaa mm. koulutuksen, viestimien, politiikan, hallinnon ja elinkeinoelämän näkökulmasta. Koulumaailmasta toi terveisiä Suomalaisen yhteiskoulun lehtori Tuula Uusi-Hallila. Hänen viestinsä pysähdyttää: nuorten on joskus helpompi puhua kokemuksistaan englanniksi kuin suomeksi.
Muiden kielten vaikutus
Äidinkielenopetusta ei laiminlyödä Suomessa
Tuula Uusi-Hallila
Tohtori Sirkka Saarinen kirjoittaa Kielikellossa 2/1996 sukukielten sanakirjojen merkityksestä. Kirjoittaja ottaa aivan oikein esille sen …
Keskustelua
Puhutaanko Suomessa vielä murteita?
Jaana Pajarinen
Usein kuulee sanottavan, etteivät nykysuomalaiset enää puhu murteita tai ettei sitä alkuperäistä pälkäneläistä tai liperiläistä …
Artikkeli