Siirry sisältöön

etymologia

Mikael Agricola ei keksinyt suomen kieltä – eikä näitä sanoja

Oskari Niskanen

Huhtikuun 9. päivänä vietetään Mikael Agricolan ja suomen kielen päivää. Merkkipäivän tienoilla mediassa näkee Agricolasta kertovia ajankohtaisjuttuja, joissa visaillaan tämän kehittämillä sanoilla. Kestosuosikkeja ovat esimerkiksi jalopeura, kamelikurki ja luutarha. Mutta mitä sanoja Agricola oikeasti keksi ja ei keksinyt?

Vanha kirjakieli

Agricola työpöytänsä ääressä, kirjojen ympäröimänä, sulkakynä kädessään.

Vesien ja nimien äärellä

Sami Suviranta

Nimet, historia ja maantiede kietoutuvat yhteen vuoden 2024 kotiseutukirjaksi valitussa Kiuruveden järvikirjassa.

Julkaisuja

Kiuruvesi ilmasta kuvattuna. Etualalla asutusta, taustalla järvi.

Kiharat peruukissa ja lautasella
frisyyri ja peruukki

Tuija Vertainen

1700-luvulla muodissa olleiden peruukkien huoltaminen oli säntillistä työtä, jota saivat tehdä vain ammattifrisöörit. Peruukit eivät näy nykyarjessa samalla tavalla, mutta miten on friseeraamisen laita?

Sanojen taustaa

Ruotsin kuningas Kustaa III ja hänen veljensä kartan ääressä. Alexander Roslinin maalaus vuodelta 1771.

Kaasuvalotusta vai sumutusta?

Ilona Paajanen

Kysymys Netissä on kirjoiteltu viime aikoina paljon gaslighting-ilmiöstä. Onko sanalle olemassa hyvää suomennosta? Vastaus Englannin …

Uudissanat

Vanhanaikaiset, lyhdynmalliset katuvalot pimeässä. Taustalla rakennus, jonka ikkunoista kajastaa vähän valoa.

Korreet jorriinit

Riikka Tervonen

Syyskesällä hehkuvilla daalioilla on monta väriä, muotoa ja nimitystä. Murteissa kukoistaa joriini-nimi eri asuineen.

Murteet ja slangi

Etualalla viininpunainen daalia, taustalla keltaisia.

Maineen maininkeja

Kirsti Aapala

Sanojen kehityskulut ja lainautumisreitit kielestä toiseen voivat olla polveilevia. Esimerkiksi sanoista mainos, maine ja maininki ei päältä päin katsoen tulisi mieleen, että niillä on yhteiset juuret.

Murteet ja slangi

Tyyni meri ja puolipilvinen taivas. Etualalla pari pitkää aaltoa ja vähän kuohua.

Haarasoipio vielä kerran

Kalevi Koukkunen

Helsingin Sanomien legendaarisen pilapiirtäjän Karin eli Kari Suomalaisen (1920–1999) tunnetuimpia piirroksia on se, jossa hän …

Sanojen taustaa

"Kielitoimiston huomioon" Ylempi rivi: Niistävä ihminen, jonka alla lukee "Nenäliina on liian suora käännös 'nästyykistä', ehdotamme tilalle sanaa nenästin!" Kuljettaja ja henkilöauto, jonka alla lukee "Auto on vierasperäinen sana. Miksei vaikkapa meniö (esim. 'hän tuli meniöllä')". Linja-auto, joka on täynnä ihmisiä ja jonka alla lukee "'Linja' ei myöskään ole alkuperäistä suomea. Linja-auto olisi siis kimppameniö. Ja kaupunkibussi lyhyesti ja ytimekkäästi täpö". Alempi rivi: Pystynaulakko, jossa on kolme silinteriä ja jonka alla lukee "Politiikka: kekkoilu" ja "Ulkopolitiikka: kekkalointi". Erilleen rajattu ruutu kolmesta soittimesta: "Entä miksei Kielitoimisto ole hyväksynyt teekkarien jo pari vuosikymmentä sitten ehdottamia soitinnimen suomennoksia – – Kontrabasso: jättisahio. Klarinetti: moniläpiö. Sello: haarasoipio." Ruudussa myös kolme hahmoa soittamassa mainittuja soittimia.

Jargonin jäljillä

Tuija Vertainen

Sana jargon on alkuaan peräisin ranskasta. Suomen kielessä sillä tarkoitetaan yleensä vaikeaselkoista, erikoisalan sanoja vilisevää kieltä. Jos kuitenkin seuraa sanan muita merkityksiä, pääsee kuuntelemaan lintujen liverrystä, selvittelemään rosvojen salakieltä ja saattaa löytää jopa jalokiven.

Sanojen taustaa

Marie de France mekossaan ja huivissaan koristeellisen pöydän ääressä kirjoittamassa kirjaan.

Monenlaisia madonlakkeja

Heikki Hurtta

Kysymys Mikä on madonlakki? Vastaus Madonlakit ovat sieniä. Madonlakki ei ole minkään yksittäisen sienilajin nimitys, …

Murteet ja slangi

Metsää kuvattuna maan tasalta, etualalla yksi sieni.

Ryöpätään murteissakin

Minna Salonen

Sana ryöpätä on tuttu yleiskielestä ruoan valmistamiseen liittyvänä sanana, mutta murteissa se tunnetaan vain tietyllä, kohtalaisen suppealla alueella.

Murteet ja slangi