erikoisalojen kielet
käännösviestintä
Kielitoimistolta oli tiedusteltu sanan käännösviestintä hyväksyttävyyttä. Lautakunta oli sitä mieltä, että edelleen on syytä käyttää …
Kääntäminen ja tulkkaus
Selkokieli
Pertti Rajala
Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta kysyi syksyllä 1978 kielitoimistolta sopivaa vastinetta ruotsin ilmaukselle lättläst litteratur (LL-litteratur). Suomen kielen lautakunta suositti kokouksessaan 25.9.1978 vastineeksi sanaa selkokirjallisuus. Sana tuli ilmeisesti suureen tarpeeseen ja synnytti ympärilleen muita sanoja, mm. selkokielen. Moni tuntuu luulevan, että selkokieli tarkoittaa samaa kuin selkeä yleiskieli. Samasta asiasta ei kuitenkaan ole kysymys. Selkokieltä selvittelee kirjoituksessaan Satakunnan erityishuoltopiirin piirinjohtaja Pertti Rajala.
Artikkeli
Videolaitteita on – ja on sanastokin
Raija Lehtinen
Joitakin vuosia sitten Valtion audiovisuaalinen keskus kutsui kokoon kymmenhenkisen sanastotyöryhmän selvittelemään ongelmalliseksi todettua videoalan sanastoa. Yhteistyönä syntyi Videosanasto, joka ilmestyi syksyllä 1988. Työryhmään kuului kielitoimiston edustajana tutkija Raija Lehtinen, joka seuraavassa esittelee tätä sanastoa.
Julkaisuja
rebound
Lehtori Kyösti Kelhä oli ehdottanut urheilukielen reboundkiekon ja reboundpallon suomenkielisiksi vastineiksi sanoja paluukiekko ja paluupallo. …
Suomen kielen lautakunta
Ravitseminen ja ravitsemus
Irma Nissinen
Ravitsemis ja ravitsemus -sanat näyttävät yhdyssanojen alkuosina alituiseen sekaantuvan toisiinsa. Ravitsemusliikkeelle lähetellään kirjeitä ravitsemisliikkeen sijasta, …
Artikkeli
Erikoiskielen tekstistä
Elisa Stenvall
Erikoiskieltä, varsinkin erikoiskielen tekstiä on käsitelty melko vähän ruotsalaisessa kielitieteellisessä kirjallisuudessa. Tätä puutetta korjaa Britt-Louise …
Julkaisuja
Kriisitilanteen tiedotuksen kieliongelmat
Esko Koivusalo
Kun Tšernobylin kaupungissa Neuvostoliitossa sattui 26.4.1986 ydinvoimalaonnettomuus, ydinsaastetta kulkeutui laajalle alueelle ja laskeutui mm. Suomeen. …
Artikkeli
Diagnoosien kieli. Missä yhteyksissä potilaat ja maallikot törmäävät diagnoosiin?
Veli Matti Huittinen
Lääketiede 87 -päivillä pohdittiin 8. tammikuuta, voisiko diagnoosin kirjoittaa selvällä suomen kielellä. Samalla tarkasteltiin suomen kielen asemaa kansainvälistyvässä ja teknistyvässä lääketieteessä. Dosentti Veli Matti Huittinen otti selkeän kannan: potilaan ja maallikon kannalta diagnoosi on voitava paitsi kirjoittaa myös selostaa selvällä suomen kielellä.
Erikoisalojen sanat
Termitkö pahasta?
Henrik Grönqvist
Kielikellon numerossa 3/1987 on Pirjo Rantalaisen mielenkiintoinen kirjoitus ”Oikeakielisyysohjeilla ei opi kirjoittajaksi ”. Siinä hän …
Keskustelua
Äidinkielenopetuksesta sekä termeistä ja ”termeistä”
Pirjo Rantalainen
Kiitokset vastineista. Muutama pikku toteamus aiheesta lienee vielä paikallaan. Jos äidinkielenopettajat tuskailevat alkeellisten oikeakielisyysvirheiden kanssa, …
Artikkeli