erikoisalojen kielet
Rucolaa vai sinappikaalia?
Liisa Nuutinen
Rakkaalla kasvilla voi olla monta nimeä. Luonnossa kasvavat isohietasinappi ja sinappikaali, mutta kaupasta me ostamme …
Kasvi- ja eläinlajien nimitykset
Tuletko teelle?
Leena Joki
Kahvi on suomalaisten lempijuoma, mutta maailmanlaajuisesti tee on kahvia suositumpaa. Meilläkin tämän terveysvaikutteisen juoman suosio on kasvussa, ja nykyään teenjuojille on iso joukko laatuja mistä valita.
Erikoisalojen sanat
Kemiaa haarukan nokassa
Tarja Riitta Heinonen
Ennen vanhaan aikaansa seuraava ihminen oli muotitietoinen, nyt hän on hiilihydraattitietoinen. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat muutaman …
Erikoisalojen sanat
Vastahuijaus
Liisa Nuutinen
Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …
Kysyttyä
Korjaus kirkkoherraan
Taru Kolehmainen
Jaakko Anhava mainitsi käännösvirheitä käsittelevässä artikkelissaan Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä (Kielikello 3/06), …
Erikoisalojen sanat
Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet
Liisa Nuutinen
Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …
Kysyttyä
Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle
Kaisu Aapala, Kirsti Aapala
Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.
Erikoisalojen sanat
Taifuunit ja muutkin myrskyt
Jaakko Anhava
Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …
Keskustelua
Kirjallisuuden sana- ja lukukirja
Riitta Eronen
Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.
Julkaisuja
Volgan vasen ranta
Leija Arvassalo, Esa-Jussi Salminen, Sami Suviranta
Käsitteet vasen ja oikea menevät usein lapsilta sekaisin, eikä aikuisenkaan ole niitä helppo hahmottaa. Mistä voi tietää, kummalla puolella on joen vasen ja kummalla oikea ranta?
Merkitys