Siirry sisältöön

erikoisalojen kielet

Haasteena keittokirjat ja ruokalistat

Riitta Eronen

Päivittäin kohtaamistamme monista teksteistä ovat tuttuja ruokalistat ja ruoanvalmistusohjeet. Niitä ja niiden kieltä pohtivat tässä …

Kieli ja työelämä

Uusien vierassanojen kirjoitusongelmia

Marjatta Vilkamaa-Viitala

Uusia sanoja muista kielistä lainautuu meille koko ajan, ei vähiten ruoka-alalle. Miten ne saadaan osaksi mahdollisimman luontevaa suomea?

Kirjoitusasu ja ääntäminen

Ruoka-alan vierassanoja K–Z

Eija-Riitta Grönros, Minna Haapanen, Leena Joki, Liisa Nuutinen, Marjatta Vilkamaa-Viitala

Sanaston käyttö ja rakenne on selostettu kirjoituksessa Ruoka-alan vierassanoja A–J(avautuu uuteen ikkunaan). K kaki (Diospyros …

Erikoisalojen sanat

Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle

Kaisu Aapala, Kirsti Aapala

Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.

Erikoisalojen sanat

Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet

Liisa Nuutinen

Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …

Kysyttyä

Taifuunit ja muutkin myrskyt

Jaakko Anhava

Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …

Keskustelua

Vastahuijaus

Liisa Nuutinen

Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …

Kysyttyä

Korjaus kirkkoherraan

Taru Kolehmainen

Jaakko Anhava mainitsi käännösvirheitä käsittelevässä artikkelissaan Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä (Kielikello 3/06), …

Erikoisalojen sanat

Hiilinieluista luomurintoihin – ympäristönsuojelu kartuttaa kielen kirjoa

Jari Lyytimäki

Ympäristötieteet tuottavat muiden tieteenalojen lailla uusia termejä, joista osa liukuu yleiskielen sanastoon. Jotkin näistä sanoista rikastavat kieltä. Tätä pohtii Suomen ympäristökeskuksen tutkija.

Erikoisalojen sanat

Myrskyjen pyörteissä

Salli Kankaanpää

Myrskyksi kutsutaan hyvin voimakasta tuulta. Meteorologien määritelmän mukaan tavallisessa myrskyssä tuuli puhaltaa 21–32 metriä sekunnissa. …

Kysyttyä