Siirry sisältöön

erikoisalojen kielet

Rucolaa vai sinappikaalia?

Liisa Nuutinen

Rakkaalla kasvilla voi olla monta nimeä. Luonnossa kasvavat isohietasinappi ja sinappikaali, mutta kaupasta me ostamme …

Kasvi- ja eläinlajien nimitykset

Tuletko teelle?

Leena Joki

Kahvi on suomalaisten lempijuoma, mutta maailmanlaajuisesti tee on kahvia suositumpaa. Meilläkin tämän terveysvaikutteisen juoman suosio on kasvussa, ja nykyään teenjuojille on iso joukko laatuja mistä valita.

Erikoisalojen sanat

Kemiaa haarukan nokassa

Tarja Riitta Heinonen

Ennen vanhaan aikaansa seuraava ihminen oli muotitietoinen, nyt hän on hiilihydraattitietoinen. Vähähiilihydraattiset ruokavaliot ovat muutaman …

Erikoisalojen sanat

Vastahuijaus

Liisa Nuutinen

Kielikellon edellisessä numerossa (3/2006) kerrottiin, että Tietotekniikan termitalkoot suosittaa atk-alan sanan phishing suomalaiseksi vastineeksi termiä …

Kysyttyä

Korjaus kirkkoherraan

Taru Kolehmainen

Jaakko Anhava mainitsi käännösvirheitä käsittelevässä artikkelissaan Kiinanšakki ja salamurha – virheitä ja jäänteitä (Kielikello 3/06), …

Erikoisalojen sanat

Pikkuandiensirkku ja muut linnunnimet

Liisa Nuutinen

Mihin perustuvat linnunnimet? Miksi linnunimen osana oleva adjektiivi (kuten iso, pieni, uusi) käyttäytyy eri nimissä …

Kysyttyä

Suosanojen jäljissä korvesta keitaalle

Kaisu Aapala, Kirsti Aapala

Suomea pidetään metsien ja järvien maana. Joukkoon voisi lisätä suot, sillä noin kolmannes Suomen maapinta-alasta on suota. Myös soihin liittyvää sanastoa on paljon. Tässä artikkelissa kerrotaan, miten suosanoja käytetään toisaalta murteissa ja yleiskielessä, toisaalta suotieteen termeinä.

Erikoisalojen sanat

Taifuunit ja muutkin myrskyt

Jaakko Anhava

Salli Kankaanpää kirjoitti Kielikellossa 3/05 (ks. Lue myös) erilaisten pyörremyrskyjen nimityksistä: ”Sanalla hurrikaani on juurensa …

Keskustelua

Kirjallisuuden sana- ja lukukirja

Riitta Eronen

Vuonna 2003 ilmestynyt Kirjallisuuden sanakirja on meillä ensimmäinen laatuaan, sillä alan aiemmat suomenkieliset termistöt ovat olleet lähinnä suppeita sanastoja. Laajempi, käsikirjan tyyppinen Otavan kirjallisuustieto (1990) taas keskittyy pääasiassa kirjailijoihin ja heidän teoksiinsa.

Julkaisuja

Volgan vasen ranta

Leija Arvassalo, Esa-Jussi Salminen, Sami Suviranta

Käsitteet vasen ja oikea menevät usein lapsilta sekaisin, eikä aikuisenkaan ole niitä helppo hahmottaa. Mistä voi tietää, kummalla puolella on joen vasen ja kummalla oikea ranta?

Merkitys