asenteet
Miehen tie
Matti Vilppula
Kielikellon edellisessä numerossa pohdittiin mm. sitä, voidaanko mies-loppuisia ammattinimikkeitä pitää sukupuolineutraaleina. Näkökulma oli nykykielessä. Vähemmälle …
Sanojen taustaa
Englantia kaikilla kielillä – harmittaako?
Riitta Korhonen
Miten suhtautua kahvilan tilalle perustettuun coffee houseen? Saako englannista suomen tunkeutuvia lainasanoja vastustaa tai jopa inhota?
Lainasanat
Sisäisten sotien nimitykset
Jaakko Anhava
Kielikellon 1/08 Kysyttyä-palstalla Riitta Eronen vastasi kysymykseen, miksi monet historiantutkijat ovat 1990-luvulta lähtien alkaneet suosittaa …
Keskustelua
Juhlamusikaalin aiheena äidinkieli
Riitta Eronen
Jyväskylän Lyseo juhlii 150-vuotista taivaltaan. Sen kunniaksi koulussa valmistettiin ja esitettiin keväällä 2008 Raili Kivelän …
Toimitukselta
Suomessa suomeksi monella tavalla
Sari Maamies
Suomessa asuu nykyisin yli sataviisikymmentätuhatta ihmistä, jotka eivät puhu suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään. Koska …
Toimitukselta
”En minä Hiirulassa asu!”
ärsyttävää nimistöä
Sami Suviranta
Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen nimistöryhmä järjesti kesällä 2007 verkkokyselyn, jolla kerättiin nimenkäyttäjien mielipiteitä nimistönsuunnittelun tueksi. Kadunnimikyselyn laati …
Nimistönsuunnittelu ja -huolto
Rakas, ärsyttävä kieli!
Sari Maamies
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa tutkitaan ja huolletaan paitsi suomea ja ruotsia myös eräitä Suomessa puhuttavia vähemmistökieliä: …
Toimitukselta
Sanomalehden kieli vaikuttaa
Pekka Kukkonen, Sari Maamies
Suomessa ilmestyy kymmenittäin sanoma- ja aikakauslehtiä, joita luetaan ahkerasti. Sanomalehdet tuottavat päivittäin valtavan määrän kirjoitettua …
Yleiskieli ja puhekieli
Seksistinen suomi
Mila Engelberg
Suomea pidetään suhteellisen sukupuolineutraalina kielenä, koska siinä ei ole kieliopillista eikä luonnollista sukua. Kielen ja …
Sananvalinta
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli