asenteet
Säädöskielen mies-loppuiset sanat
Kaisa Karppinen
Sukupuolen ja kielen suhteesta on eri näkemyksiä. Toisten mielestä kieli heijastaa ja luo eri tavoin sukupuolten välistä epätasa-arvoa, toisten mielestä kielellinen epätasa-arvo on myytti. Oltiinpa asiasta mitä mieltä tahansa, kielen maskuliinisuus ei ole vain yleiskielen piirre, vaan se on tavallista myös ajantasaisessa säädöskielessä.
Virka- ja lakikieli
Kieli ja sukupuoli
Sari Maamies
Kieli, sukupuoli ja tasa-arvo ovat tunteita herättäviä aiheita erikseen ja varsinkin yhdessä. Tämä saatiin huomata, …
Toimitukselta
Sukupuoli käännöksessä
Liisa Laakso-Tammisto
Suomen puhuja ei jaa maailmaa ympärillään maskuliiniseen ja feminiiniseen. Auringolla ja kuulla ei ole sukupuolta. Kääntäjän työssä kielten erilainen tapa ilmaista sukupuolta tuottaa joskus ylimääräistä päänvaivaa.
Kääntäminen ja tulkkaus
Äijyys ajan kuvastimessa
Marjatta Vilkamaa-Viitala
Vanha tuttu äijä-sana on valloittanut nykykielen. Eri-ikäisten aineistojen perusteella äijästä on erotettavissa kirjo miehekkäitä ominaisuuksia. …
Merkitys
Ylämummo värähtelee
Jenni Viinikka
Epätasa-arvoiset asenteet näkyvät kielen kehityksessä, jossa joidenkin feminiinisten sanojen merkitys muuttuu väheksyväksi. Parhaillaan erityisen suosittu on sana mummo. Meneillään on varsinainen kielellinen mummobuumi, jossa kiteytyy niin sukupuoleen kuin ikäänkin kohdistuvia asenteita.
Merkitys
Naissukuista kielenkäytön historiaa
Taru Kolehmainen
Miten on käynyt neidin, emännän, naisompelijan ja postinhoitajattaren? Mies-sanan neutraalistamiseen kiinnitettiin huomiota jo runsas sata …
Kielenhuollon periaatteet ja historia
Itäsuomalaisten ja stadilaisten murrekäsityksiä
Marjatta Palander
Suomalaisilla on asuinpaikasta riippumatta paljolti samanlaisia mielikuvia eri alueilla puhuttavista murteista. Tämä käy ilmi 1990-lopulla …
Murteet ja slangi
Aloite seksistisen kielen karsimiseksi
Suomen kielen lautakunta käsitteli kokouksessaan 14.5.2007 Mila Engelbergin ja Kaisa Karppisen aloitetta, jossa he pyytävät …
Suomen kielen lautakunta
Päivän sanat
Riitta Eronen
Tänä Agricolan juhlavuonna suomen kieli on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Esimerkiksi Ylen Sanakirja-ohjelmassa julkisuuden henkilöt …
Toimitukselta
Kuulutko ”meihin”?
Tuure Hurme
Ihminen puhuu meistä joka päivä. Me-puhe luo yhteenkuuluvaisuutta, mutta siihen voi kietoutua myös monitulkintaisuutta ja vallankäyttöä.
Substantiivit, adjektiivit ja pronominit